Työpajatyöskentelystä uusia työkaluja opetukseen

Opettajille 3. kesäkuuta järjestetyn Asumisen taidoilla kohti ilmastomyönteistä arkitajua -koulutuspäivän iltapäiväosiossa päästiin ideoimaan uusia tapoja ilmastoasiat huomioivan kuluttaja- ja talousosaamisen opettamiseen. Koulutukseen osallistuneet kiersivät pienryhmittäin neljässä työpajassa, joita olivat Ostopolkupaja, Rahapaja, Ilmastoystävällisen asumisen paja sekä Kodin elektroniikkapaja. Työpajoissa ideoidut oppimistehtävät tulevat myöhemmin kaikkien opettajien käyttöön KKV:n verkkosivuille.

Lue lisää

Kesäkoulutuspäivän antia

Kilpailu- ja kuluttajavirasto järjesti yhteistyössä Kotitalousopettajien liiton, Marttaliiton, Nuorisoasuntoliiton, Motivan ja Suomen Setlementtiliiton kanssa opettajille ja asiantuntijoille perinteisen kesäkoulutuspäivän teemalla Asumisen taidoilla kohti ilmastomyönteistä arkitajua. Koulutukseen osallistui niin kotitalouden kuin yhteiskuntaopin opettajia sekä kotitalousneuvonnan asiantuntijoita ympäri Suomen 3.6.2019 Paasitornissa.

Koulutuspäivän aamu käynnistyi asiantuntijoiden luennoilla, jotka käsittelivät monipuolisesti asumisessa tarvittavia tietoja, taitoja ja keinoja vaikuttaa niihin, nuorten kohtaamia asumisen haasteita, asumisessa tarvittavia ilmastomyönteisiä toimia sekä asumisen sopimuksia. Luentojen antia kommentoi ilmastokasvattaja Pinja Sipari, joka korosti kestävyyden ja ilmastonäkökulmien tärkeyttä asumisen taitojen opetuksessa ja opettajien työn merkitystä tässä tärkeässä tehtävässä.

Luentojen jälkeen pidettiin ohjattu paneelikeskustelu, jossa asiantuntijoita haastettiin keskustelemaan asumisen arkitajusta.

Asiantuntijat näkivät tärkeimpinä nuorille opetettavina asumisen taitoina sopimusten ja aktiivisen käytännön asioiden hoitamisen taidot sekä tiedon etsimisen ja hallinnan taidot. Tärkeänä koettiin myös kestävien ratkaisujen hallinta.

Iltapäivällä osallistujat pääsivät kiertämään neljä työpajaa, jotka antoivat uusia ideoita ja työkaluja opetuksen suunnitteluun. Opettajat ja asiantuntijat saivat kokeilla erilaisia oppimateriaaleja ja suunnitella niitä valikoitujen teemojen pohjalta itse. Heidän näkemyksiään myös kuultiin ostopolku -mallista opetuksen eheyttäjänä ja tulevaa verkkosivujen uudistusta silmällä pitäen.

Työpajoissa vallitsi positiivinen ja lämmin tunnelma: osallistujat loivat yhdessä hienoja, innovatiivisia ideoita opetuksen kehittämiseksi. Työpajat antoivat myös paljon arvokkaita näkemyksiä työpajojen vetäjille uusista materiaaleista, joita tuotetaan vastaamaan kentällä työskentelevien opettajien tarpeita. Työpajojen materiaalit ja luentojen esitykset kootaan KKV:n sivuille mahdollisimman pian.

 

Vauhtia vastuullisuuteen!

Vastuullisuuden ja tuotantoketjun läpinäkyvyyden tulisi olla uusi normi, jonka perusteella kuluttaja voi tehdä ostopäätöksensä. Miten kuluttaja tällä hetkellä tietää, mitkä tuotteet kestävät eettisen tarkastelun? Yritysten näyttävät kampanjat vastuullisuudesta voivat pahimmillaan olla vain markkinointikeino hetkellisistä tai yksittäisistä parannuksista ja johtaa mielikuvia harhaan.

Myös vaateostoksilla tuotteiden alkuperästä on edelleen vaikeaa saada selkoa. Valinnanvaraa löytyy runsain mitoin kivijalkakaupoista ja netti pursuilee tuotteita. Suurin osa Suomessa myytävistä vaatteista tulee maista, joissa valtaosa tuotteista valmistetaan ihmisoikeusloukkausten kannalta riskialttiissa oloissa. Pikamuoti on viime aikoina syystäkin joutunut tarkasteluun ihmisoikeusrikkomusten, mutta myös luonnonvarojen ylikuluttamisen näkökulmasta. On todettu, ettemme vielä tiedä riittävästi vaatetuksemme vaikutuksesta ympäristöön ja ilmastoon.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa välähtelee sanoja, jotka kuvastavat arvo- ja asenneilmapiirin muutosta. On ilmastohäpeää vapaa-ajan lentomatkoista ja lihansyönnin häpeää yhteisellä lounaalla. Milloin ”fast fashion shaming”, pikamuotihäpeä lyö kunnolla läpi?

Pikamuotikeskustelussa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että joillekin kuluttajille edulliset vaatteet ovat se ainoa mahdollisuus. Vaikka kuinka tietäisi, että kannattaa ostaa laadukkaat satasten nahkakengät ennemmin kuin ne kolmenkympin halpikset alesta, tieto ei paljon lämmitä silloin kun tilillä ei ole saldoa. Tällöin ei puhuta samasta asiasta, siitä että shoppaillaan ja droppaillaan lähinnä harrastuksen ja muodin vuoksi.

Tekstiiliteollisuus ei tietenkään ole ainoa ala, jolla työntekijöiden oikeuksia poljetaan. Nälkäpalkat, lapsityövoiman käyttö, puutteellinen työturvallisuus ja ympäristön saastuminen koskettavat laajaa globaalia tuotantoa akkuteollisuudesta elintarvikkeisiin. Kaikki tämä on edelleen mahdollista, sillä yrityksiä ei ole velvoitettu toimimaan vastuullisesti myös maan rajojen ulkopuolella. Vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta koko tuotantoketjussa kuuluu ensisijaisesti yrityksille, ei kuluttajalle. Valtion vastuulla puolestaan on valvoa, että yritykset pitävät lupauksensa.

Yksittäisellä kuluttajalla on kuitenkin sanansa sanottavana. Vastuullinen kuluttaminen kiinnostaa ja vastuullinen kuluttaja osoittaa kiinnostusta. Mitä useampi asiakas kysyy tuotanto-olojen perään, sitä enemmän painetta luodaan yritykselle päin tuotantoketjunsa avaamiseen. Someryhmien jäsenillä, bloggareilla, vloggareilla ja muilla mielipidevaikuttajilla on tärkeä rooli asenteiden muutoksessa.

Kuluttaja tunnetusti äänestää jaloillaan (tai nettikaupoilla varmaan sitten sormillaan). Kuluttajan tulee voida tarkastella ja punnita ostopäätöstään mahdollisimman täydellisen informaation perusteella. Tällä hetkellä liian harva yritys tarjoaa riittävästi tietoa tuotantoketjustaan. Tämän läpinäkyvyyden tulisi olla jo lähitulevaisuuden uusi normi.


Kirjoittaja on Paula Pessi

Kuluttajaekonomisti, edunvalvontatiimin vetäjä

Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry

 

Kuluttajakasvatuksen verkkosivut uudistuvat kesän aikana

Taitava kuluttajuus lähtee liikkeelle voimaantumisesta. Opetuksessa tähdätään siihen, että nuoret hallitsevat kulutustaan, saavat käsityksen omasta tavastaan toimia, tuntevat ostamisen eri vaiheet ja voivat kokonaiskäsityksen avulla hallita omaa kulutustaan.

On tärkeää, että nuori uskoo voivansa vaikuttaa asioiden kulkuun. Käsitykset omasta tehokkuudesta ja osaamisen kokemus ovat merkityksellisiä voimaantumisen kannalta. Ymmärrys siitä, kuinka toimia kuluttajana, alkaa muotoutua.

Kesän aikana KKV:n opettajille tarjoama aineisto jäsennetään uudella tavalla. Teemojen ja sisältöaluiden sijaan aineisto jaetaan kuluttajan arjen toiminnan mukaisesti.

Tavoitteina ovat hyvä kuluttajaosaaminen ja opetuksen eheytyminen

Sen sijaan, että opetetaan sirpalemaisesti taloudenlukutaitoa, mainonnanlukutaitoa tai kuluttajan oikeuksia ja vastuita, uusi kuluttajaosaamisen opetusmalli tähtää kohti jäsenneltyä ja eheytettyä opetuskokonaisuutta. Sen lähtökohtana on kuluttajana toimimisen kokonaisvaltainen hallinta.

Kuluttaminen eli tuotteen tai palvelun hankinta rakentuu aina erilaisten vaiheiden sarjasta tai joukosta osatoimintoja, jotka yhdessä muodostavat kuluttajan ostopolun. Kuluttamisen aikana tehdyt ratkaisut vaikuttavat ja kietoutuvat toinen toisiinsa.

Kulutustottumuksista riippumatta etenemme hankintaprosesseissa – oli hankkimamme kohde tavaraa tai palvelua. Näiden prosessien onnistumiseksi tarvitsemme taitoja, jotka liittyvät mediaan, mainontaan ja tiedonhankintaan. Tarvitsemme myös tietoa kuluttajien oikeuksista ja vastuista sekä talouskasvatusta, ympäristötietoisuutta ja resurssiviisautta. On kyse arjen hallinnasta, jossa kuluttajataitoja käytetään osaavasti, oppimisympäristönä ovat koti lähiympäristöineen ja sen toiminnot. Kulutusprosessi ja ostaminen jäsentyy helposti ostopolun kautta.

Verkkosivuille jäsennettyjen tehtäväkokonaisuuksien kautta tutustutaan ostotapahtumaan, sen etenemiseen, kriittisiin askelmerkkeihin ja valinnan paikkoihin.

Verkkosivujen tutut tehtävät ja videot jäsennetään uudella tavalla, ostopolun mukaisesti. Vanhentuneita tehtäviä poistetaan ja uudistetaan. Opettajien kuluttajatietoa sisältävät taustamateriaalit sijoitetaan oman otsikon alle. Lisäksi kuluttajakasvatuksen tavoitteita ja pedagogiikkaa käsittelevät aineistot saavat oman erillisen paikkansa.

Oppimistehtävät pysyvät edelleen aihioina, joita opettajan on tarkoitus soveltaa oman oppiaineensa, oppilaidensa ikäkauden, heidän erityispiirteiden tai ajankohtaisten ilmiöiden mukaan.

Ostopolkua voi käyttää havainnollistamaan:

Mitä kuluttaminen on (MITÄ)

Havainnoidaan ja nimetään ajankohtaisia kuluttajailmiöitä

Tekeminen ja harjoittelu (MITEN)

Harjoitellaan toimimaan ilmiöistä nousevien asioiden parissa

Ymmärtäminen ja käsitteellistäminen (MIKSI)

Ymmärretään ilmiöitä ja reflektoidaan omaa toimintaa sekä ratkaistaan mahdollisia ongelmia

Kesäharjoittelijan lukusuositukset blogin arkistosta

Aloittaessani viime viikolla kuluttajakasvatuksen kesäharjoittelijan tehtävissäni Kilpailu- ja kuluttajavirastolla, tutkin alkajaisiksi blogin julkaisuarkistoa. Valitsin mielestäni kiinnostavimmat artikkelit lukulistalle, joita suosittelen myös sinulle. Nämä artikkelit antoivat ajankohtaisia ideoita kuluttajakasvatukseen ja johdattelevat pohtimaan omaa kulutuskäyttäytymistä.

Maapallon tuho – kuluttajan syy?

Kuluttajaekonomian väitöskirjatutkijan Jani Varpan blogikirjoitus käsittelee ylikulutusta ja yksittäisen kuluttajan vaikutusmahdollisuuksia maapallon pelastamiseksi. Artikkeli on julkaistu viime vuonna, mutta aihe on ajankohtainen yhä. Tänä vuonna suomalaiset kuluttivat osansa maailman luonnonvaroista neljä kuukautta maailman keskiarvoa aikaisemmin.

Ylikulutus on ollut puheenaiheena viime aikoina kasvatuksenkin kentällä: myös Veli-Matti Värrin teos Kasvatus ekokriisin aikakaudella tarkastelee aihetta kasvattajien näkökulmasta. Lyhyesti, teos antaa näkökulmia siihen, miten toimia kasvattajana, jos ymmärtää elämänmuotomme olevan ekologisesti kestämätön. Postauksen aihe on ajatuksia herättävä kaikille kuluttajakasvattajille ja puhutteli siten myös minua.

Auta nuorta hallitsemaan taloustaidot – ota käyttöösi nämä välineet!

Tämä blogipostaus kokosi yhteen päivitettyjä materiaaleja ja konkreettisia pedagogisia työkaluja talouskasvatuksen tueksi, jotka koin hyödyllisiksi. Artikkelin kirjoitti Ella Niini, joka toimii kehittämiskoordinaattorina Mun talous -toiminnassa.

Vuoden alusta julkaistiin Opettajien talousosaaminen 2019 -tutkimusraportti, jossa havaittiin, että vastaajista 71 % tuntee hallitsevansa riittävät tiedot taloudesta, jotta pystyy sitä opettamaan, mutta vain 14 % opettajista kertoo oman talousosaamisen perustuvan opettajankoulutukseen. Tästä syystä, on ilahduttavaa, että materiaaleja opetuksen tueksi tuotetaan lisää ja uudistetaan ajankohtaisiksi, jotta opettajan on mahdollista täydentää ja kehittää osaamistaan.

Kun kasvattaja kokeili elää niin kuin opettaa

Tämä blogipostaus herättelee tarkastelemaan kriittisesti omia kulutusvalintoja – voisinko itse tehdä valintojani toisin? Mitkä valinnat kukin kokee yksinkertaisempina, entä haastavampina? Mistä olisin itse valmis tinkimään kulutusvalinnoissani ja kuinka paljon? Omien kuluttajakokemusten ja arkielämän esimerkkien kautta opettaja voi tuoda kuluttajakasvatuksen aiheet konkreettisemmiksi ja helpommin lähestyttäviksi oppilaille. Oppilaita voi herätellä ja kannustaa pohtimaan esimerkkejä myös omasta arjesta. Kuluttajuutta käsittelevien aiheiden tarkastelu oppilaiden omasta kokemusmaailmasta käsin voi edesauttaa opittujen sisältöjen ymmärtämistä omakohtaisemmin ja siten vahvistaa oppilaan käsitystä vastuullisena kuluttajana toimimisesta.

Näiden aiheiden saattelemana muistutan, että tulevassa kesäkoulutuspäivässä on myös tarjolla ajankohtaista tietoa, asiantuntijoiden puheenvuoroja ja uusia ideoita opetuksen suunnitteluun.

Antoisia lukuhetkiä ja lämpimästi tervetuloa kesäkoulutuspäivään!


profiilikuvaEmilia Hyvönen työskentelee Kilpailu- ja kuluttajaviraston harjoittelijana kuluttajakasvatuksen tehtävien parissa kesällä 2019. Taustaltaan Emilia on maisterivaiheen kotitaloustieteen opiskelija Helsingin yliopistosta. Sivuaineekseen hän on opiskellut terveystiedon oppiaineen opinnot ja suorittaa  parhaillaan lisäksi yhteiskuntaopin opintoja.

Kehity ilmastokasvattajana – tule mukaan koulutuspäiville 3. kesäkuuta

Tule mukaan kuluttajakasvatuksen kesäkoulutuspäivään 3.6. hakemaan eväitä ilmastoystävällisen asumisen ja kuluttamisen taitojen opettamiseen!

Asuminen on teknologisoitunut ja sillä on paljon vaikutusta hiilijalanjälkeemme. Asuminen on yksi keskeisimmistä yksityistalouteen vaikuttavista menoeristä. Näihin asioihin törmätään jatkuvasti neuvonnan ja opetuksen kentillä. Näitä taitoja ei välttämättä opita enää elämällä ja asumalla, koska ilmastonmuutos ei anna aikaa oppia kantapään kautta.

Asumisessa ilmastokasvatus ja talouskasvatus kulkevat käsi kädessä.

Kun kuluttajan talous on hallinnassa, hän pystyy aidosti valitsemaan ja tekemään harkittuja, pitkällä aikavälillä sekä ympäristölle että kukkarolle edullisia päätöksiä.

Asuminen on taitolaji, joka vaikuttaa suoraan talouteen ja hiilijalanjälkeen
On selvää, että pelkkä asunnon sisustussuunnitelmien ja laskelmien teettäminen oppilailla ei enää tuota riittävää osaamista asumiseen liittyvän kokonaisuuden haltuunottoon. Oppijoille tulee antaa käytännön ohjeita sekä konkreettisia työkaluja hallita omaa asumiseen liittyvää talouttaan siten, että ilmastoahdistukseen liittyvä taakka ei kasva kohtuuttomaksi.

Asumiseen liittyvien taitojen harjoittelu vaatii uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja opetukseen.

Tuleva koulutuspäivä syntyi, kun lähdimme isommalla joukolla pohtimaan, millaista kuluttajakasvatusta asumisesta tarvitaan. Pidimme Marttaliiton vetämänä työpajan, jossa suunnittelimme koulutuspäivää. Pohdimme, mitä eri tahoilla on tarjota opettajan tai neuvojan työhön. Syntyi uusi tapa järjestää KKV:n ja Kotitalousopettajien liiton vuosittainen kesäkoulutuspäivä.

Asumisen taidoilla kohti ilmastomyönteistä arkitajua
Nyt meillä on tarjota asiantuntijoille Marttaliiton, Nuorisoasuntoliiton, Setlementtiliiton, Motivan sekä Kotitalousopettajien liiton yhteistyössä rakentama koulutuspäivä, jonka nimi on ”Asumisen taidoilla kohti ilmastomyönteistä arkitajua ”. Koulutuspäivät järjestetään 3.6.2019 Paasitornissa Helsingissä. Ilmoittautuminen tapahtuu Kotitalousopettajien liiton kautta.

Tarjolla on neljä asiantuntijaluentoa, joissa tuodaan esiin näkemyksiä kuluttajan valinnoista ja niiden vaikuttimista, sekä perehdytään nuorten asumisen taitojen nykytilaan. Asiantuntijat esittelevät uusinta tietoa ilmastoystävällistä asumista ja energian käyttöä koskien. Lisäksi saadaan asumiseen liittyvän talouskasvatuksen tueksi ajankohtaista tietoa asumiseen liittyvistä kuluttajasopimuksista. Näitä asiantuntijapuheenvuoroja kommentoi ilmastokasvattaja. Puheenvuorojen jälkeen asiantuntijat kokoontuvat vielä keskustelemaan yhdessä ja yleisön kanssa asumisen arkitajusta.

Iltapäivä on varattu yhteiseen tekemiseen. Osallistujat pääsevät työskentelemään neljässä työpajassa, jossa saadaan käytännön ideoita kuluttajakasvatuksen toteuttamiseen. Teemoina työpajoissa ovat kuluttajan ostopolku, talouskasvatus, ilmastoystävällisyys ja kuluttajanvaikutusmahdollisuudet.

Koulutuspäivä on mainio tilaisuus saada ajankohtaista ilmastonäkökulman huomioivaa tietoa asumiseen, energiansäästöön sekä taloudenhallintaan liittyen. Koulutuksessa otetaan kantaa ja päästään keskustelemaan erityisesti siitä, kuinka erilaiset kohderyhmät, kuten nuoret motivoidaan kuluttajakasvatuksen avulla ilmastomyönteisen asumisen taitajiksi.

Nähdään kesäkoulutuspäivillä!

Ongelmallisen rahapelaamisen ennaltaehkäisy tarpeen

Suomessa pelataan kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen paljon rahapelejä, neljänneksi eniten maailmassa. Suosituimpia rahapelejä Suomessa ovat lotto, rahapeliautomaatit ja erilaiset raaputusarvat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän väestökyselyn mukaan vuonna 2015 80 % kyselyyn vastanneista suomalaisista oli pelannut jotain rahapeliä, miehet naisia enemmän. Noin kolmannes pelasi rahapelejä viikoittain.

Viime aikoina on julkisuudessa käyty vilkasta keskustelua rahapelaamisen haitoista. Rahapelaaminen on kulutusta, johon liittyy erilaisia motiiveja, mutta useimmilla tavoitteena on voittaa rahaa.

THL:n väestökyselyn mukaan vuonna 2015 suomalaisista rahapelaajista 3,3 % kyselyyn vastanneista kärsi jonkinasteisista rahapeliongelmista. Henkilöinä tämä osuus on 124 000. Lisäksi joka viidennellä vastanneista eli noin 727 000 henkilöllä oli ollut joku ongelmallisesti pelaava läheinen.

Rahapeliongelma on miehillä naisia yleisempää, samoin kuin nuorilla aikuisilla yleisempää kuin vanhemmilla kansalaisilla. Rahapeliongelmat kohdentuvat useimmiten henkilöille, jotka ovat lomautettuja, työttömiä, pitkäaikaisesti sairaita tai työkyvyttömyyseläkkeellä. Pienituloiset voivat nähdä tämän hyvänä keinona vaurastua ja pienituloiset kuluttavatkin suhteessa tuloihinsa suurituloisia enemmän rahaa pelaamiseen. Ongelmapelaajat pelaavat usein ja monia eri pelejä. Rahapelien haitallisuus vaihtelee: peliongelmaisia auttavan Peliklinikan asiakkaille vuonna 2018 eniten ongelmia aiheuttivat rahapeliautomaatit.

Suomen rahapelijärjestelmä perustuu lailla säänneltyyn yksinoikeusjärjestelmään, jota on perusteltu mahdollisuudella rajoittaa pelien kokonaistarjontaa, mikä puolestaan ehkäisee rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Suomessa yksinoikeus rahapelien järjestämisessä on Veikkaus Oy:llä, jonka tulee toiminnassaan ehkäistä rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Veikkaus Oy:n peleissä pelaajat voivat asettaa itselleen rahapelirajoja, pelinestoja ja pääsykieltoja. He voivat myös seurata ajankäyttöään ja rahapelaamistaan pelitilinsä yhteenvedon avulla.

Tänä päivänä rahapelit ovat yhä enenevässä määrin siirtyneet internetiin ja muihin sähköisiin kanaviin, jolloin kuluttajat pääsevät pelaamaan rahapelejä myös oman maan rajojen ulkopuolelle. Suomalaiset voivat pelata myös suomenkielisillä pelisivustoilla, joita ulkomaiset toimijat tarjoavat.

Rahapelaaminen on niin pitkään harmitonta, kun siihen käytetään rahaa ja aikaa niin, ettei se häiritse muuta elämää. Rahapelaamisesta voi tulla kuitenkin addiktio, jolloin pelaaminen ei ole enää hallinnassa.

Rahapeliongelma heijastuu monelle elämänalueelle, muuhunkin kuin talouteen. Tutkimusten mukaan rahapeliongelma vaikuttaa usein myös henkilön terveyteen ja ihmissuhteisiin. Yksilölliset haitat voivat aiheuttaa myös laajempia haittoja yhteiskunnassa. Siksi rahapeliongelma olisi hyvä tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mieluiten ennalta ehkäistä kokonaan. Rahapeliongelman on todettu kehittyvän pitkän ajan kuluessa ja myös siitä selviäminen kestää kauan.

Parasta olisi, jos voitaisiin ehkäistä jo ennalta rahapeliongelman syntyminen kokonaan. Rahapelaamista voitaisiin käsitellä kuluttajakasvatuksessa ja talousasioiden opetuksessa yhtenä kulutuksen osa-alueena. Samalla voitaisiin tuoda esille, että rahapelaaminen äärimmäisen harvoin johtaa rikastumiseen.



Kirjoittaja:

Anu Raijas on Kilpailu- ja kuluttajaviraston markkinatutkimusyksikön tutkimuspäällikkö. Hän on myös Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian dosentti.

Hänen tutkimuksellinen asiantuntemuksensa ja mielenkiintonsa kohdentuu kotitalouksien taloudelliseen päätöksentekoon, taloudelliseen osaamiseen ja velkaantumiseen.

Markkinoista hän on perehtynyt eniten vähittäiskauppaan ja finanssisektoriin.