Heikot digitaaliset taidot estävät pääsyn alustatalouden palveluihin

Ei tullut 15 vuotta sitten mieleen, että auton voisi tilata Überilla tai yöpymispaikan vuokrata Airbnb:n kaltaisen palvelun kautta. Tänä päivänä digitaalisten alustojen kautta se on mahdollista. Alustat jaotellaan yleensä kolmen tyyppisiin; ne voivat olla markkinapaikkoja, kohtaamispaikkoja ja viihdekeskuksia. Kaikissa niissä on kyse uudenlaisesta taloudellisesta toiminnasta, jota kutsutaan alustataloudeksi.

Alustat tuovat meidän saataville uusia palveluita, lisää valinnanmahdollisuuksia ja alhaisempia hintoja. Kuluttajat kertovat käyttävänsä alustoja myös niiden yhteisöllisyyden ja kokemuksellisuuden takia sekä ajan säästämiseksi.

Suosituimpia alustoja ovat hakukoneet, joita käyttävät 97% kuluttajista ja kommunikaatioalustat, joita käyttävät 77-82% kuluttajista. Kuluttajista 2/3 käyttää useampaa kuin yhtä alustaa samaan tarkoitukseen eli esimerkiksi matkailuun liittyvää tietoa etsitään tavallisesti useamman alustan kautta. Vain yhtä alustaa samaan tarkoitukseen käyttävät kuluttajat ovat kokeneet juuri tietyn alustan parhaiten omiin tarpeisiinsa sopivaksi.

Jos kuluttajan pääsy alustoihin on estynyt, hän jää monien uusien palveluiden ulkopuolelle. Esteenä palveluihin pääsyyn voi olla käyttäjän puutteelliset digitaaliset taidot, taloudellinen tilanne, joka estää hankkimasta vaadittavia laitteita, puuttuvat verkkopankkitunnukset, heikko verkkoyhteys tai geoblokkaus, jolloin pääsyä palveluun on rajoitettu maantieteellisin perustein. Tutkimusten mukaan 10-15% kuluttajista ei pysty hoitamaan asioitaan verkossa.

Kuluttajat ovat huolissaan alustojen turvallisuudesta ja yksityisyyden suojasta. Kuluttajia mietityttää, jos tilattu tuote ei vastaakaan tuotetta, josta he ovat maksaneet tai jos alustaan liittymisen jälkeen siitä onkin mahdoton päästä irti.

Haastavaksi alustatalouden riitatilanteet muodostuvat silloin, kun kauppaa on käyty kahden yksityishenkilön välillä, jolloin kuluttajansuoja ei päde. Kuluttajansuojalakihan pätee vain tilanteissa, joissa myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja ostajana kuluttaja. Huolet alustojen haittapuolista eivät kuitenkaan ole olleet kuluttajille este käyttää alustoja.

Jos elinkeinonharjoittaja myy palveluitaan alustalla, hän ei toimi kuluttajana. Vaikka kyseessä olisi käytetty tavara, kuluttajalla on kuluttajansuojalain mukainen suoja tehdessään kauppaa alustalla elinkeinonharjoittajan kanssa.


Tällä alustalla myyvät elinkeinonharjoittajat tunnistaa ’’Kauppa’’-merkistä.

Perusopetuksessa kannattaa ottaa nuorten käyttämät digitaaliset alustat osaksi opetusta. Opetuksen (tvt, yhteiskuntaoppi ja kotitalous) avulla voidaan varmistaa, ettei kukaan jää palveluiden ulkopuolelle puutteellisten taitojen vuoksi ja oppilaat ovat tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan alustoilla – olivat he sitten myyjiä tai ostajia. Kerrothan meille kaikille, jos sinulla on hyviä keinoja käsitellä alustatalouksia nuorten kanssa!