Algoritmit muuttivat mainonnan – pian myös oppimisen!

Olin pari viikkoa sitten Hämeenlinnassa vuosittain järjestettävillä ITK-päivillä (interaktiivinen tekniikka koulutuksessa), joissa teemana oli opetusteknologian viimeisimmät ratkaisut. Halusin kurkistaa uusimpiin trendeihin soveltaakseni niitä kuluttajakasvatukseen.

Erityisesti analytiikkaan perustuva ja algoritmien ohjaama tiedonhankinta ja oppiminen jäivät askarruttamaan mieltäni. Niiden seurauksena oppiminen voi muuttua kullekin oppilaalle kiinnostavaksi, yksilölliseksi ja tarpeisiin vastaavaksi prosessiksi. Samaa digitaalista tekniikkaa käytetään kuluttajan seuraamisessa, kun halutaan kohdentaa mainontaa algoritmeja hyödyntämällä. Vastaanottajan mielestä viesti kiinnostaa nimenomaan häntä ja vastaa hänen tarpeitaan.

Digitalisaatiosta puhuminen kuulostaa jo mantralaululta, mutta tosiasia on, että maailma muuttuu nopeasti ennen kaikkea tekoälyn takia.

Ihmistä täydentävien järjestelmien ja sovellusten teknisen kehityksen myötä myös kouluoppiminen muuttuu.Oppimistavoitteet saavutetaan ja osaaminen syntyy  uusien teknologioiden avulla. Oppimisen suunnittelussa ja digitaalisten alustojen käyttöönotossa tämä on otettava huomioon.

Automaatio ohjaa oppimista
Kysymys on älykkäistä, oppijan toimintaan reagoivista, digitaalisen oppimisen hallintajärjestelmistä. Oppimista kehitetään niin, että perinteisen koulutyön lisäksi oppimisprosessia voidaan tukea chat-bottien, jonkinlaisten virtuaalisten neuvojien avulla. Neuvoja keskustelee oppilaan kanssa ja toimii samaan tapaan kuin vaikkapa verkkokaupan ruutuun ilmaantuva ”voinko auttaa -laatikko”. Näin oppimista voidaan ohjata oppijan tarpeisiin perustuvalla automaatiolla.

Kaiken takana on valtava tietomäärä oppijan omasta selailu- ja oppimishistoriasta sekä kognitiotieteen mallinnukset. Kiinnittämällä huomio yksilön toimintaan, seuraamalla sitä sekä ymmärtämällä selailun ja muun inhimillisen toiminnan kokonaisuus, saadaan aikaan hallittava oppimisprosessi.

Kouluoppimisessakin oppija lähestyy oppimista ilmiökeskeisesti, yksilöllisesti ja kokemuksen kautta, huomaamattaan. Sisältöä haetaan ja saadaan erilaisista lähteistä, jotka vaihtelevat lyhyistä ohjevideoista luokkaopetukseen. Oppimisesta pyritään luomaan joustavaa, ja käyttäjän tarpeisiin reagoiva teknologia ohjaa tarvittavan tiedon lähteelle.

Oppimisalustat muuttuvat sellaisiksi, että ne ohjaavat oppimateriaalia käyttäjilleen heidän oppimistyylinsä ja mielenkiintonsa perusteella. Ajatus on, että kun järjestelmä tuntee käyttäjän mieltymykset, se pystyy tarjoamaan hänelle sopivaa tietoa ja oppimateriaalia.

Hämmentävää on ymmärtää, että mainonta käyttää samaa logiikka. Yritykset hankkivat tietoa kuluttajien käyttäytymisestä eri tavoin, ja tämä kerätty data mahdollistaa yhä henkilökohtaisemman mainonnan. Samalla sen tehokkuus kasvaa entisestään

Käyttämällä internetin hakukoneita, osallistumalla paneeleihin ja markkinatutkimuksiin sekä tuottamalla omaa mediasisältöä kuluttajat antavat yrityksille arvokasta tietoa omista tarpeistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Mainostajalle on hyödyllistä tietää, miten ihminen käyttäytyy ja mikä vie ostopolulla eteenpäin. Mainostajat luovat datan perusteella ihmisen median käyttöön eräänlaisia oppimistilanteita, jotka ovat vaikuttavia ja miellyttäviä kokemuksia, ja joista syntyy positiivinen bränditietoisuus.

Opetuksessa pyritään yhteistyöhön yritysten kanssa, ja koulu on avoimessa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Opettaja on perinteisesti ollut se portinvartija, joka on huolehtinut siitä, ettei opetusta ole käytetty kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Miten oppimista ohjaava tekoäly tunnistaa kaupallisen vaikuttamisen ja kuka varmistaa, että oppilasta suojaavat koodin pätkät liitetään oppimisessa käytettäviin sovelluksiin ja alustoihin? Opetukseen ei pidä päästää troijan hevosia ohjaamaan kulutuskäyttäytymistä.