Huijareita vai virhetilanteita?

Arkikielessä puhutaan usein siitä, että kuluttaja kokee tulleensa huijatuksi, kun kauppa ei suju sovitulla tavalla. Oppitunnilla kuluttaja-asioiden käsittely aloitetaan usein kysymällä kokemuksista. Silloin saattaa joku oppilas kertoa, että myyjä huijasi, vaikka kyseessä olisikin ihan tavallinen virhetilanne. Suosittelen, että opetuksessa autetaan oppijaa huomaamaan näiden kahden ongelmatyypin taustan erilaisuus.

Huijauksille on yhteistä se, että sinua houkutellaan antamaan rahasi, henkilötietosi tai tili- ja luottokorttitietosi, etkä yleensä saa mitään vastineeksi tai tuote ei vastaa luvattua. Tilausansassa joudut tietämättäsi sidotuksi tuotteen tai palvelun pitkäkestoiseen sopimukseen.

Huijaritoiminta on lainvastaista toimintaa, jota voi tehdä esimerkiksi toinen kuluttaja verkkoalustalla yksityisten välisissä kaupoissa tai verkossa toisen yrityksen nimissä tietoja kalasteleva rikollistaho.

Ihan tavallisessa kaupankäynnissä, niin verkossa kuin kivijalkaliikkeissäkin, voi kuluttaja törmätä tuotteiden tai palveluiden virheisiin. Ne voivat johtua inhimillisistä erehdyksistä, heikosta ammattitaidosta, puutteellisesta asiakaspalvelusta jne. Niitä ei lähtökohtaisesti pidetä asiakkaan huijaamisena vaan nimenomaan kaupankäynnin virhetilanteina. Kuluttajansuojan periaatteet perustuvat ajatukseen, että kuluttaja on yritystä heikommassa asemassa virheen hyvityksestä neuvoteltaessa. Ajatus on myös se, että yritykset toimivat lain mukaan ja kuluttajat voivat luottaa siihen.

Tavarassa on virhe, jos sen laji, määrä, ominaisuudet tai pakkaus ei vastaa sovittua. Alennuksella myytäviä tuotteita koskevat samat säännöt kuin normaalihintaisia tuotteita.

Mikä tahansa vika tavarassa ei ole myyjän vastuulle kuuluva virhe. Jos muuta ei ole sovittu, tavarassa on virhe esimerkiksi silloin, kun
• tavara ei sovi käyttöön, johon se on tarkoitettu.
• tavara ei vastaa tietoja, joita siitä on etukäteen annettu.
• tavara kestää lyhyemmän aikaa kuin perustellusti voi odottaa.
• tavara ei ole pakattu asianmukaisella tavalla sen säilyttämiseksi tai suojaamiseksi.
• tavaralle ei ole annettu riittäviä asennus- ja käyttöohjeita suomen- ja ruotsinkielellä.
• tavara ei täytä turvallisuusvaatimuksia.

Palvelussa on virhe silloin, kun
• työtä ei ole tehty ammattitaitoisesti ja huolellisesti.
• kuluttajan etua ei ole otettu tarpeeksi huomioon. Kuluttajan edun huomioon ottaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yrittäjän on vältettävä aiheuttamasta kuluttajalle tarpeettomia kustannuksia.
• työ tai materiaalit eivät ole kestävyydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan tavanomaista hyvää laatua.
• työ ei vastaa lain, asetuksen tai viranomaisten asettamia vaatimuksia
• työ ei vastaa tietoja, joita siitä on etukäteen annettu. Etukäteen annetuilla tiedoilla tarkoitetaan kaikkia kuluttajan päätöksentekoon vaikuttaneita tietoja, joita palvelusta on annettu markkinoinnissa ja sopimusta tehtäessä tai palvelua suoritettaessa.
• palvelun tarjoaja ei ole kertonut riittävästi työn järkevästä teettämistavasta tai muusta tärkeästä asiasta.
• korjauksen onnistuminen on epävarmaa tai laite tulee kuntoon vain hetkeksi.
• työ tulee suuntaa-antavaa hintatietoa merkittävästi kalliimmaksi.

Oppilaille on tärkeää opettaa myös, että laki ei määrää antamaan takuuta, vaan sen antaminen on vapaaehtoista ja se on myyjän tarjoama lisäetu. Ilman takuutakin myyjä vastaa virheestä lain virhevastuusäännösten perusteella.

Jos opetat kuluttaja-asioita ostopolku-mallin mukaan sijoittuvat näiden asioiden teemat tietoihin, joita kuluttaja saa ennen kauppaa, velvollisuuteen tuotteen tai palvelun käyttöön ohjeiden mukaan sekä taitoon reklamoida.

Opetuksessa huijauksen ja kaupan virheen erottamiseksi voit käyttää näitä valistusaineistoja:

http://kuluttajansuoja-apuri.fi/

https://www.kuluttajaliitto.fi/kampanjat/huijausinfo/