Ammatillisen blogisarjan osa II: Esittävästä demonstraatiosta kohti kokeilevaa simulaatiota

Omista opinnoistani mieleeni on jäänyt parhaiten ammattiin ohjaava sovittelukurssi, joka järjestettiin Lapin yliopistossa. Kurssi oli suunnattu oikeustieteen opiskelijoille ja siellä tutustuttiin sovittelijana toimivan lakimiehen rooliin. Saimme tutustua ennakolta käsiteltävänä olevaa mökkiriitaa koskevaan aineistoon, minkä jälkeen kokoonnuimme suureen saliin seuraamaan sovitteludemonstraatiota. Demonstraatiossa professorit näyttelivät riidan kahta osapuolta ja vieraileva tuomari sen sovittelijaa. Meidän tehtävämme puolestaan oli analysoida kaikkea sitä, mitä kuulimme ja näimme tuomioistuinsovittelussa tapahtuvan ja jäsentää havaintomme ohjaavien kysymysten avulla oppimispäiväkirjaksi.

Osallistava aktivointi

Vaikka demonstraatiosta on kulunut nyt jo viisi vuotta, muistan sovittelutilanteen edelleen hyvin elävästi. Tämä johtuu varmasti siitä, että esittävänä opetusmuotona se ruokki erityisesti näkö- ja kuuloaistia. Olisin mielelläni halunnut kokeilla sovittelijan tehtävää itsekin, jolloin huomasin menetelmän puutteet tekemällä oppimisessa: demonstraatio kun ei sellaisenaan perustu kokemukselliseen oppimiseen. Simulaatio eroaa demonstraatiosta siinä, että simulaation tarkoituksena on osallistaa oppija osaksi todellisuuden jäljittelemistä, kun taas demonstraatiossa tilannetta seurataan vain sivusta.

Simulaatio toimii mainiosti esimerkiksi valmennuskurssiympäristössä, jossa valintakokeisiin valmistaudutaan paitsi hyvillä tiedoilla myös vahvistamalla psyykettä. Simulaatiokokeiden tarkoituksena on tällöin tarjota opiskelijoille mahdollisimman autenttinen kokemus valintakoetilaisuudesta – aina paineensietokykyä vaativista tehtävistä valvontaan ja kokeiden palautusmantraan saakka. Voisiko opetuksesta saada vieläkin enemmän irti, jos siinä hyödynnettäisiin esittämisen ja kokeilemisen välistä dynamiikkaa? Ainakin lääketieteen opetuksessa on jo pitkään sovellettu potilastyötä mallintavaa opetusta ja sitä seuraavaa käytännön harjoittelua simulaatiokeskuksessa tai sairaalaympäristössä.

Harjoittelu tekee mestarin

Kuluttajansuojaoikeuden kentällä jokaisen meistä on varsin tärkeää hallita reklamaatiotilanteen kohtaaminen. Reklamaatiodemonstraation avulla opettajatiimi voisi ensin osoittaa opiskelijoille, kuinka reklamaatiotilanteessa tarvitaan paitsi perusjuridiikan osaamista myös viestinnän taitoja. Esityksen jälkeen opiskelijat voisivat jakautua neljän hengen ryhmiin ja kullekin ryhmälle jaettaisi kuluttajansuojalain 5 ja 8 luvun yleiset virhesäännökset koskien tavaran ja palvelun virhettä sekä kuvitteellinen reklamaatiotilanne. Tämän jälkeen opiskelijoita voitaisi ohjeistaa käsittelemään reklamaatiotilannetta siten, että ryhmän toinen puoli edustaa kuluttajaa ja toinen elinkeinonharjoittajaa. Simulaatioharjoituksen kautta jokainen opiskelija saisi käsityksen reklamaatiotilanteen hoitamisesta puolin ja toisin.


Kirjoittaja: Susanna-Maria Aarnivuo

Susanna työskenteli kuluttajansuojavalvonnan harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa. Oikeustieteen maisterin tutkinnon lisäksi hänellä on myös opettajan pedagoginen pätevyys. Työkokemusta hänelle on kertynyt oikeustieteen opetus- ja koulutustehtävien ohella erityisesti asumiseen liittyvän juridiikan alalta. Susannan missiona onkin viestiä oikeudesta selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.