Tunnelmia täydennyskoulutuksesta

Opetushallituksen rahoittama ja Nuorten Akatemian järjestämä Osallisuutta kuluttajakasvatukseen -koulutus starttasi Tampereelta. Koulutussarja käsittää kolme kuluttajuuteen liittyvää aihekokonaisuutta: nuoret kuluttajina, kuluttajaksi kasvaminen ja kestävä kuluttajuus. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on tehnyt sisällön toiseen koulutuspäivästään.

Toisen koulutuspäivän aikana tutustuttiin syvemmin Ostopolku -ajatteluun, joka on myös hyvä tapa jäsentää kuluttamista oppilaiden kanssa.

Koulutus on suunnattu erityisesti kotitalouden- ja yhteiskuntaopin opettajille. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on syventää opettajien osaamista kuluttajakasvatuksesta ja antaa heille lisää työkaluja kuluttajakasvatuksen käsittelyyn koulussa.

Osallisuutta kuluttajakasvatukseen -koulutus starttasi Tampereelta.

Pääsin seuraamaan toista koulutuskertaa Tampereelle, josta vastasivat kuluttajakasvattaja Taina Mäntylä ja osallisuuskouluttaja Anne Hämäläinen. Ryhmä oli jo viettänyt ensimmäisen koulutuspäivän yhdessä ja heistä huomasi, kuinka he olivat ennättäneet ryhmäytyä. Ensimmäisessä koulutuspäivässä oli keskitytty osallistavaan opettamiseen sekä johdateltu kuluttajakasvatuksen kokonaisuuteen.

Toisen päivän teemana oli kuluttajaksi kasvaminen. Opettajat toivat koulutuspäivään mukanaan osallistavan välitehtävän, jossa he olivat keränneet oppilailta tietoa nuorten ajankohtaisista kuluttajailmiöistä. Toisen koulutuspäivän aikana tutustuttiin syvemmin Ostopolku -ajatteluun, joka on myös hyvä tapa jäsentää kuluttamista oppilaiden kanssa.

Ostopolkuharjoituksessa kurssilaiset huomasivat, kuinka paljon ostopolun varrelle mahtuu. Ostopolku muodostuu eri arjen taitojen sisällöistä ja sitä voi soveltaa lähes mihin tahansa oppiaineeseen. Kuluttajateemainen ilmiö- ja monialainen opetus luonnistuisi siis hyvin ostopolku-ajattelun voimin.

Koulutuksen harjoitteissa korostui osallisuus. Vaikka opettajat saivat mukaansa tuhdin tietopaketin, eivät he viettäneet koko koulutusta penkeissä istuen. Fyysistä tilaa käytettiin paljon hyväksi. Ostopolku muodostettiin konkreettisesti janaksi lattialle ja oppilaiden luomia kuluttaja-hahmoja käytiin lävitse rennosti ringissä.

Keskustelu kävi aktiivisena koko päivän ajan. Opettajat jakoivat omakohtaisia kokemuksiaan kuluttajana ja niitä ratkottiin yhdessä kuluttajasuojaa avuksi käyttäen. Kuluttajan oikeudet ja vastuut ja niiden opettaminen oppilaille tulivat tutuksi käytännön kautta. Palautteen perusteella opettajat saivat koulutuksesta erityisesti uusia ideoita ja käytännön vinkkejä opetukseen.

Seuraavalla eli viimeisellä koulutuskerralla Tampereella keskitytään kestävään kuluttajuuteen ja siihen, mitä tavaralle tai palvelulle tapahtuu ostopolun loppupäässä. Luonto-Liiton on tuottanut sisällön viimeiseen päivään ja kouluttajana toimii Malva Green.

Myös pääkaupunkiseudun koulutus on jo käynnistynyt. Ensi vuoden koulutuksiin ilmoittautuminen (Jyväskylä, Turku, Joensuu) aukeaa myöhemmin vielä tänä syksynä. Tule mukaan: https://www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailu/osallisuutta-kuluttajakasvatukseen-taydennyskoulutukset-opettajille/

Jos koulutus ei sovi aikatauluihisi, voit tutustua KKV:n täydennyskoulutusmateriaaleihin opettajalle-sivuilla.

Uusi oppimistehtävä vie matkalle

Tänään kotitalousopettajien kesäkoulutuspäivillä on julkaistu uusi Lähde matkalle Eurooppaan -oppimistehtävä. Löydät tehtävän Opettajalle-osiosta oppimistehtävien kautta.

Lähde matkalle Eurooppaan -oppimistehtävä on monipuolinen kokonaisuus kuluttajan oikeuksista ja vastuista matkalla. Siinä edetään ostopolun mukaisesti: ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen. Tehtävässä oppilaat pääsevät käyttämään draamallista otetta mielikuvaharjoituksen muodossa.

Lue lisää

Sosiaalinen media uudistaa kodin kasvatuskulttuuria

Kuluttajuus on aina ollut osa kodin arkea. Arjen rutiineissa tottumukset ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Nyt olemme vedenjakajalla, enää emme voi kasvattaa niin kuin suvussa on ollut tapana, vaan päätelaitteet, palvelut ja sovellukset ovat läsnä kodissa koko ajan ja niiden kanssa elämään oppiminen vaatii kasvattajalta tietoista kasvattajuutta ja vahvaa vanhemmuutta. Seuraavassa 90-luvulla syntynyt Ella Airola pohtii yhdessä elämisen muutosta oman sukupolvensa näkökulmasta.

Lue lisää

Palvelumuotoilu – totta vai tarua?

Väite: Palvelumuotoilu ja ’’tavallinen’’ palveluiden kehittäminen tarkoittavat samaa asiaa. Palvelumuotoilu-käsite on luotu vain kaupallistamista varten.

Palvelumuotoilu on käyttäjälähtöistä. Sen keskiössä ovat käyttäjän ääni ja arkikokemus. Palvelumuotoilussa on kyse tiimityöskentelystä ja siinä korostuu empaattisuus käyttäjää kohtaan. Perinteisessä palveluiden kehittämisessä usein keskitytään liikaa haluttuun lopputulokseen. Unohdetaan joustavuus muutosta tavoitellessa. Ei huomioida todellisia asiakkaita. Saatetaan jopa suunnitella muutosta yksin, oman koneen ääressä.

Opettaja palvelumuotoilukurssilla

Lue lisää

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!

Hyvät blogin lukijat,

On aika kiittää kuluneesta vuodesta ja palata ensi vuonna taas uusin kujein. Vuonna 2017 blogissa puhututti erityisesti digitaalisuus, älyn tuleminen koteihimme ja sosiaalinen media. Kolmen luetuimman julkaisun kärjessä ovat:

1.Opettaja, hyödynnä tubettajia opetuksessa!

”Opettajan tehtävä on auttaa oppilasta arvioimaan YouTubesta saamansa tiedon luotettavuutta.”

2. Uusi kuluttajakasvatuksen kotitehtäväpankki on julkaistu

”Näissä kotitehtävissä pureudutaan nimenomaisesti omaan arkeen.”

3. Tunnistavatko oppilaasi mainoksen somessa?

”Nuorten some-käyttäjien onkin tärkeä oppia tunnistamaan mainonta muusta sisällöstä – milloin kyseessä on mainos, milloin aito bloggaajan suositus.”

Jos joku näistä jäi julkaisuhetkellä lukematta, niin laita villasukat jalkaan, ota glögilasi käteen ja käypä kurkkaamassa.

Rauhallista joulun aikaa!

Toivottaa KKK-blogitiimi

Heikot digitaaliset taidot estävät pääsyn alustatalouden palveluihin

Ei tullut 15 vuotta sitten mieleen, että auton voisi tilata Überilla tai yöpymispaikan vuokrata Airbnb:n kaltaisen palvelun kautta. Tänä päivänä digitaalisten alustojen kautta se on mahdollista. Alustat jaotellaan yleensä kolmen tyyppisiin; ne voivat olla markkinapaikkoja, kohtaamispaikkoja ja viihdekeskuksia. Kaikissa niissä on kyse uudenlaisesta taloudellisesta toiminnasta, jota kutsutaan alustataloudeksi.

Alustat tuovat meidän saataville uusia palveluita, lisää valinnanmahdollisuuksia ja alhaisempia hintoja. Kuluttajat kertovat käyttävänsä alustoja myös niiden yhteisöllisyyden ja kokemuksellisuuden takia sekä ajan säästämiseksi.

Suosituimpia alustoja ovat hakukoneet, joita käyttävät 97% kuluttajista ja kommunikaatioalustat, joita käyttävät 77-82% kuluttajista. Kuluttajista 2/3 käyttää useampaa kuin yhtä alustaa samaan tarkoitukseen eli esimerkiksi matkailuun liittyvää tietoa etsitään tavallisesti useamman alustan kautta. Vain yhtä alustaa samaan tarkoitukseen käyttävät kuluttajat ovat kokeneet juuri tietyn alustan parhaiten omiin tarpeisiinsa sopivaksi.

Jos kuluttajan pääsy alustoihin on estynyt, hän jää monien uusien palveluiden ulkopuolelle. Esteenä palveluihin pääsyyn voi olla käyttäjän puutteelliset digitaaliset taidot, taloudellinen tilanne, joka estää hankkimasta vaadittavia laitteita, puuttuvat verkkopankkitunnukset, heikko verkkoyhteys tai geoblokkaus, jolloin pääsyä palveluun on rajoitettu maantieteellisin perustein. Tutkimusten mukaan 10-15% kuluttajista ei pysty hoitamaan asioitaan verkossa.

Kuluttajat ovat huolissaan alustojen turvallisuudesta ja yksityisyyden suojasta. Kuluttajia mietityttää, jos tilattu tuote ei vastaakaan tuotetta, josta he ovat maksaneet tai jos alustaan liittymisen jälkeen siitä onkin mahdoton päästä irti.

Haastavaksi alustatalouden riitatilanteet muodostuvat silloin, kun kauppaa on käyty kahden yksityishenkilön välillä, jolloin kuluttajansuoja ei päde. Kuluttajansuojalakihan pätee vain tilanteissa, joissa myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja ostajana kuluttaja. Huolet alustojen haittapuolista eivät kuitenkaan ole olleet kuluttajille este käyttää alustoja.

Jos elinkeinonharjoittaja myy palveluitaan alustalla, hän ei toimi kuluttajana. Vaikka kyseessä olisi käytetty tavara, kuluttajalla on kuluttajansuojalain mukainen suoja tehdessään kauppaa alustalla elinkeinonharjoittajan kanssa.


Tällä alustalla myyvät elinkeinonharjoittajat tunnistaa ’’Kauppa’’-merkistä.

Perusopetuksessa kannattaa ottaa nuorten käyttämät digitaaliset alustat osaksi opetusta. Opetuksen (tvt, yhteiskuntaoppi ja kotitalous) avulla voidaan varmistaa, ettei kukaan jää palveluiden ulkopuolelle puutteellisten taitojen vuoksi ja oppilaat ovat tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan alustoilla – olivat he sitten myyjiä tai ostajia. Kerrothan meille kaikille, jos sinulla on hyviä keinoja käsitellä alustatalouksia nuorten kanssa!

Havaintoja harjoittelusta KKV:ssä

Vlogissa kerron, miten kuluttajuutta on käsitelty kotitalousopettajan koulutuksessa ja miten harjoitteluni Kilpailu- ja kuluttajavirastossa on syventänyt tietouttani kuluttajuudesta ja kuluttajakasvatuksesta.

 

Vlogissa mainittuihin materiaaleihin pääset tutustumaan alle olevista linkeistä:

Kuluttajakompetenssien oppiminen – kuluttajakasvatuksen strategia
Kuluttajien digitaalisen osaamisen puiteet
Älykoti-tilaisuus

 

Tutustu myös seuraaviin kuluttajakasvatusaiheisiin materiaaleihin:

Opettajan sivut
Kuluttajan sivut opettajan tukena
Tietoa digitaalisen kaupankäynnin ilmiöstä
Tietoa kaupallisen viestinnän ilmiöstä
KukaK@svattaaKetä -facebook
KKV:n YouTube -kanava

 

Miten sinun tietoutesi kuluttajakasvatuskesta on syventynyt vuosien aikana?