Vaikuttamisessa koolla ei välttämättä ole väliä

Oletko keskusteluissa tai oppilaiden arjen puuhissa mukana ollessasi ottanut oppitunnilla puheeksi somevaikuttajat ja mainonnan uudet keinot?

Yksi viime vuosien suurista kasvavista markkinointitrendeistä on ollut vaikuttajamarkkinointi, eli yritysten ja vaikuttajien välinen kaupallinen yhteistyö, jonka tavoitteena on yrityksen tuotteiden myynnin edistäminen tai brändin tunnettuuden kasvattaminen.

Vaikuttajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, jolla on sosiaalisen median kanava, jota muut henkilöt seuraavat, eli tutustuvat enemmän tai vähemmän säännöllisesti sen sisältöön. Vaikuttajamarkkinoinnin lopputuote puolestaan voi olla esimerkiksi vaikuttajan julkaisema yritystä tai sen tuotteita käsittelevä video-, ääni- tai kuvajulkaisu tai blogikirjoitus.

Usein vaikuttajamarkkinoinnista puhuttaessa ensimmäisenä mieleen nousee kuva some-tähdestä, jolla on tuhansia tai jopa satojatuhansia – maailman mittakaavassa kenties jopa miljoonia – seuraajia. Lue lisää

Ammatillisen blogisarjan osa II: Esittävästä demonstraatiosta kohti kokeilevaa simulaatiota

Omista opinnoistani mieleeni on jäänyt parhaiten ammattiin ohjaava sovittelukurssi, joka järjestettiin Lapin yliopistossa. Kurssi oli suunnattu oikeustieteen opiskelijoille ja siellä tutustuttiin sovittelijana toimivan lakimiehen rooliin. Saimme tutustua ennakolta käsiteltävänä olevaa mökkiriitaa koskevaan aineistoon, minkä jälkeen kokoonnuimme suureen saliin seuraamaan sovitteludemonstraatiota. Demonstraatiossa professorit näyttelivät riidan kahta osapuolta ja vieraileva tuomari sen sovittelijaa. Meidän tehtävämme puolestaan oli analysoida kaikkea sitä, mitä kuulimme ja näimme tuomioistuinsovittelussa tapahtuvan ja jäsentää havaintomme ohjaavien kysymysten avulla oppimispäiväkirjaksi.

Osallistava aktivointi

Vaikka demonstraatiosta on kulunut nyt jo viisi vuotta, muistan sovittelutilanteen edelleen hyvin elävästi. Tämä johtuu varmasti siitä, että esittävänä opetusmuotona se ruokki erityisesti näkö- ja kuuloaistia. Olisin mielelläni halunnut kokeilla sovittelijan tehtävää itsekin, jolloin huomasin menetelmän puutteet tekemällä oppimisessa: demonstraatio kun ei sellaisenaan perustu kokemukselliseen oppimiseen.Lue lisää

Ammatillisen blogisarjan osa I: Ongelma kiinnostuksen herättävänä triggerinä

Omakohtainen kosketukseni käytännönläheisempään ammattikorkeakoulupedagogiikkaan tapahtui kaksi vuotta sitten Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, jossa suoritin opettajan pedagogisten opintojeni orientoivan harjoittelujakson. Pääsin siellä seuraamaan assistenttiopiskelijoille suunnattua yritysjuridiikan kurssia, joka toteutettiin työelämäsidonnaisen projektin muodossa. Kurssin aikana jokainen opiskelija otti yhteyttä kiinnostavaan organisaatioon ja tarjosi sille oikeudellista apua. Tehtäväksi saattoi muodostua esimerkiksi yrityksen sisäisen ohjeen tai salassapitosopimuksen luonnosteleminen. Oppiminen tapahtui siten hakemalla lainsäädännöstä ratkaisuvaihtoehtoja aitoihin, tosielämästä kumpuaviin tilanteisiin.

Triggeröivät oikeustapaukset

Jos työskentely yritysrajapinnassa ja onnistumiset ongelmanratkaisutoiminnassa vaikuttivat kasvattavan oppimishalua ammatillisen koulutuksen kentällä, niin miksi siitä ei voisi olla hyötyä myös muualla? Päätin kokeilla syventävällä harjoittelujaksollani ongelmakeskeisempää opetustyyliä vastapainona opettajavetoiselle luennoinnille. Lue lisää

Johdatus ammatilliseen blogisarjaan: Ongelmalähtöinen lähestymistapa kuluttajansuojaoikeuteen

Oikeustiede on perinteinen esimerkki tieteenalasta, joka vaatii laajojen säädösmassojen pitkäjänteistä lukemista ja itsenäistä opiskelua. Jo valmennuskursseilla meitä ohjeistettiin harjoittamaan istumalihaksia – ja tämä käsitys vahvistui sittemmin myös yliopistomaailmassa. Ei siis ihme, että oikeusjärjestelmäämme liittyvät kysymykset koetaan maallikon silmissä usein hankaliksi tai jopa pelottaviksi.

Tässä blogisarjassa pyritään ravistelemaan alalle ominaista pänttäyskulttuuria ja esittämään vaihtoehtoisia menetelmiä opiskella ja opettaa oikeustiedettä. Blogipostaukset perustuvat omiin kokemuksiini ja ideoihini lähestyä kuluttajansuojaoikeutta ongelmalähtöisestä näkökulmasta.

Maailma muuttuu, niin mekin

Kysymys tehokkaasta oppimisesta ja sen tukemisesta on kiinnostanut minua oikeustieteellisen opetusurani alusta lähtien. Tämä johtuu pitkälti siitä, että olen toiminut suurimman osan tästä ajasta valmentajan roolissa. Vaikka oppiminen voidaan toimintana määritellä tavoitteelliseksi, tavoitteellisuus on valmennuskontekstissa vielä pidemmälle vietyä.Lue lisää

Ongelmallisen rahapelaamisen ennaltaehkäisy tarpeen

Suomessa pelataan kansainvälisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen paljon rahapelejä, neljänneksi eniten maailmassa. Suosituimpia rahapelejä Suomessa ovat lotto, rahapeliautomaatit ja erilaiset raaputusarvat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän väestökyselyn mukaan vuonna 2015 80 % kyselyyn vastanneista suomalaisista oli pelannut jotain rahapeliä, miehet naisia enemmän. Noin kolmannes pelasi rahapelejä viikoittain.

Viime aikoina on julkisuudessa käyty vilkasta keskustelua rahapelaamisen haitoista. Rahapelaaminen on kulutusta, johon liittyy erilaisia motiiveja, mutta useimmilla tavoitteena on voittaa rahaa.

THL:n väestökyselyn mukaan vuonna 2015 suomalaisista rahapelaajista 3,3 % kyselyyn vastanneista kärsi jonkinasteisista rahapeliongelmista. Henkilöinä tämä osuus on 124 000. Lisäksi joka viidennellä vastanneista eli noin 727 000 henkilöllä oli ollut joku ongelmallisesti pelaava läheinen.

Rahapeliongelma on miehillä naisia yleisempää, samoin kuin nuorilla aikuisilla yleisempää kuin vanhemmilla kansalaisilla. Rahapeliongelmat kohdentuvat useimmiten henkilöille, jotka ovat lomautettuja, työttömiä, pitkäaikaisesti sairaita tai työkyvyttömyyseläkkeellä. Pienituloiset voivat nähdä tämän hyvänä keinona vaurastua ja pienituloiset kuluttavatkin suhteessa tuloihinsa suurituloisia enemmän rahaa pelaamiseen. Ongelmapelaajat pelaavat usein ja monia eri pelejä. Rahapelien haitallisuus vaihtelee: peliongelmaisia auttavan Peliklinikan asiakkaille vuonna 2018 eniten ongelmia aiheuttivat rahapeliautomaatit.

Suomen rahapelijärjestelmä perustuu lailla säänneltyyn yksinoikeusjärjestelmään, jota on perusteltu mahdollisuudella rajoittaa pelien kokonaistarjontaa, mikä puolestaan ehkäisee rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Suomessa yksinoikeus rahapelien järjestämisessä on Veikkaus Oy:llä, jonka tulee toiminnassaan ehkäistä rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Veikkaus Oy:n peleissä pelaajat voivat asettaa itselleen rahapelirajoja, pelinestoja ja pääsykieltoja. He voivat myös seurata ajankäyttöään ja rahapelaamistaan pelitilinsä yhteenvedon avulla.

Tänä päivänä rahapelit ovat yhä enenevässä määrin siirtyneet internetiin ja muihin sähköisiin kanaviin, jolloin kuluttajat pääsevät pelaamaan rahapelejä myös oman maan rajojen ulkopuolelle. Suomalaiset voivat pelata myös suomenkielisillä pelisivustoilla, joita ulkomaiset toimijat tarjoavat.

Rahapelaaminen on niin pitkään harmitonta, kun siihen käytetään rahaa ja aikaa niin, ettei se häiritse muuta elämää. Rahapelaamisesta voi tulla kuitenkin addiktio, jolloin pelaaminen ei ole enää hallinnassa.

Rahapeliongelma heijastuu monelle elämänalueelle, muuhunkin kuin talouteen. Tutkimusten mukaan rahapeliongelma vaikuttaa usein myös henkilön terveyteen ja ihmissuhteisiin. Yksilölliset haitat voivat aiheuttaa myös laajempia haittoja yhteiskunnassa. Siksi rahapeliongelma olisi hyvä tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mieluiten ennalta ehkäistä kokonaan. Rahapeliongelman on todettu kehittyvän pitkän ajan kuluessa ja myös siitä selviäminen kestää kauan.

Parasta olisi, jos voitaisiin ehkäistä jo ennalta rahapeliongelman syntyminen kokonaan. Rahapelaamista voitaisiin käsitellä kuluttajakasvatuksessa ja talousasioiden opetuksessa yhtenä kulutuksen osa-alueena. Samalla voitaisiin tuoda esille, että rahapelaaminen äärimmäisen harvoin johtaa rikastumiseen.



Kirjoittaja:

Anu Raijas on Kilpailu- ja kuluttajaviraston markkinatutkimusyksikön tutkimuspäällikkö. Hän on myös Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian dosentti.

Hänen tutkimuksellinen asiantuntemuksensa ja mielenkiintonsa kohdentuu kotitalouksien taloudelliseen päätöksentekoon, taloudelliseen osaamiseen ja velkaantumiseen.

Markkinoista hän on perehtynyt eniten vähittäiskauppaan ja finanssisektoriin.

Koulupäivän voi aloittaa keskustelemalla kuluttajuudesta

Päivänavauksen perinteet ulottuvat koko koululaitoksen syntyjuuriin, ja niiden sisällöt ovat luonnollisesti eläneet ajassa. Nykyisen muotoista aamunavausta edelsivät kansa- ja oppikoulujen aamu- ja iltarukoushetket. 1960-luvulla keskusradion yleistymisen myötä päivänavauskäytännöt saivat uutta ilmettä ja ne monipuolistuivat. Nimeksi vakiintui päivänavaus.

Nykyään käytännöt päivänavausten pitämisessä vaihtelevat suuresti eri oppilaitoksissa. Joissakin kouluissa aamu aloitetaan keskusradioiden kautta yhä päivittäin yhteisellä aamunavauksella, kun taas joissakin oppilaitoksissa keräännytään perjantaisin koko koulun yhteiseen aamu- tai iltapäivähetkeen, jolla vahvistetaan myös yhteisöllisyyttä. Niin perusopetus- kuin lukioasetuskin säätävät päivänavauksen pitämisen, vaikka sen sisältö jätetään asetuksissa määrittelemättä.

Hyvä päivänavaus puhuttaa ja jää nuoren mieleen. Parhaassa tapauksessa se aktivoi toimintaan. Nuorilta kysyttäessä aiheen ajankohtaisuus on hyvän aamunavauksen yksi edellytys.

Siinä missä seurakunnat ovat tarjonneet uskonnollissävytteisiä aamunavauksia, yhä useampi toimija on tarttunut aiheeseen nykypäivänä omista lähtökohdistaan käsin. Ja miksipäs ei! Aamunavaukset ovat paikkoja, joissa voi herätellä nuoria ajattelemaan ja oivaltamaan jostain aivan muusta kuin päivän perinteisistä oppiaineista. Lisäksi niissä tavoittaa paljon nuoria. Nykyään netistä löytyykin aamunavausmateriaalia niin ystävänpäivän juhlimiseen, liikkumiseen kuin lasten oikeuksiinkin liittyen.

Kuluttajuus on aihe, joka koskettaa meitä kaikkia. Talousasiat kiinnostavat nuoria ja heillä on paljon aiheesta jaettavaa. TATin tutkimuksen mukaan niin nuoret kuin opettajatkin kokevat aiheen tärkeäksi. Nuoret haluaisivat parantaa omaa talousosaamistaan ja toisaalta opettajat kokevat, ettei koulu anna riittäviä valmiuksia nuorille talousasioiden oppimiseen. Aiheen monipuolinen käsitteleminen onkin tärkeää.

Keskustele kuluttajuudesta 15.3. – aloita aamunavauksella, tee teemapäivä

Kansainvälinen kuluttajan oikeuksien päivä eli maaliskuun 15. on erinomainen paikka keskustella kuluttajuudesta nuorten kanssa. Päivä tarjoaa luonnolliset puitteet aiheen käsittelyyn ja esille nostamiseen koko koulussa. Päivän voi aloittaa aamunavauksella aiheesta ja jos aikaa ja intoa riittää, niin teemaan voi sukeltaa syvemmälle vaikkapa rakentamalla kuluttajan oikeuksista koko koulun yhteisen teemapäivän!

Nuorten Akatemian sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhdessä tekemä aamunavaus löytyy täältä ja muuta oppimateriaalia talous- ja kuluttajakasvatukseen liittyen tarjoamme täältä. Kannustamme kaikkia oppilaitoksia keskustelemaan kuluttajuudesta ja nostamaan aihe esille erityisesti kansainvälisenä kuluttajan oikeuksien päivänä.

Hyvää kansainvälistä kuluttajan oikeuksien päivää!

Linkit:

Aamunavaus, kansainvälinen kuluttajan oikeuksien päivä 15.3. (pdf) 

Nuorten talousosaaminen 2018 -tutkimus (pdf), Talous ja Nuoret TAT


Kirjoittaja Ulla Saalasti on projektikoordinaattori Nuorten Akatemiassa ja vastaa järjestön kuluttajakasvatushankkeista.

Auta nuorta hallitsemaan taloustaidot – ota käyttöösi nämä välineet!

Suomen Setlementtiliiton koordinoima Mun talous -toiminta tavoittaa nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Tavoitteita ovat nuorten talousosaamisen edistyminen ja talousongelmien väheneminen. Toiminnan taustalla on Mun talous -hanke (2013–2017). Sen aikana kehitetyt Puhu rahasta -materiaalit on tarkoitettu nuorille ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.

Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset viestivät kaipaavansa ohjeita ja materiaaleja nuorten taloudellisen lukutaidon edistymisen tukemiseen ja ylivelkaantumisen ehkäisyyn. Puhu rahasta – pieni opas talouden käsittelyyn on vastaus ammattilaisten esittämiin toiveisiin käsikirjasta, joka rohkaisee ottamaan raha-asiat puheeksi, kertoo hyvistä toimintamalleista ja vinkkaa parhaista käytännöistä, palveluista ja materiaaleista. Opas on tarkoitettu ammattilaisille nuorten talous- ja velka-asioiden käsittelyn tueksi. Oppaassa kannustetaan ammattilaisia ja kasvattajia ottamaan raha-asiat puheeksi. Siinä käydään läpi arjen talouden hallintaan kuuluvia asioita, kerrotaan, miten ohjeistaa nuorta velkojen itsenäisessä selvittämisessä, esitellään velkojen järjestelykeinot ja vinkataan hyvistä toimintamalleista. Opas pitää sisällään myös keskeisen talousaiheisen sanaston ja siihen on koottu hyödyllisiä verkkosivustoja, oppaita, taloudenhallinnan välineitä, laskureita, maksuttomia neuvontapalveluita, pelejä ja muita työkaluja, jotka sopivat niin nuorille kuin nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille talous- ja velka-asioiden ensiavun apuvälineiksi. Opas julkaistiin syyskuussa 2017 ja nyt vuoden alusta siitä saatiin kolmas, uudistettu painos.

Puhu rahasta -tehtäväkirja on suunnattu itsenäistyville nuorille raha-asioiden ja taloudenhallinnan tarkasteluun. Siinä paneudutaan arjen raha-asioihin tehtävien muodossa. Tehtäväkirja on toiminnallinen apuväline, kun omilleen aikova tai jo itsenäisesti asuva nuori haluaa kehittää omaa taloudenhallintaansa. Tehtäväkirjassa on käytännön työkaluja rahankäyttöön, ja harjoitusten avulla opetellaan muun muassa, kuinka tärkeää suunnittelu ja ennakointi ovat oman talouden haltuunotossa.

Puhu rahasta -juliste rohkaisee nuoria ja ammattilaisia ottamaan raha-asiat puheeksi. Juliste on tarkoitettu kiinnitettäväksi näkyville tiloihin, joissa nuorten kanssa toimitaan. Sen sanoma on: ”Täällä voit puhua rahasta.”

Puhu rahasta ja asumisesta -huoneentaulu on nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille suunnattu työväline, joka helpottaa arjesta, asumisesta ja rahankäytöstä puhumista myönteiseen ja ratkaisukeskeiseen sävyyn. Huoneentaulu sisältää keinoja ja apukysymyksiä, kuinka ottaa asumisen asiat ja taloudenhallinta esiin asiakastapaamisen yhteydessä.

Kaikkia Puhu rahasta -materiaaleja voi tilata maksutta. Ne löytyvät myös sähköisessä muodossa Mun talouden verkkosivuilta: muntalous.fi/materiaalit.

Mun talouden verkkosivuilta löydät muitakin hyödyllisiä materiaaleja ja paljon ajankohtaista tietoa, esim. aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Sivuilta löydät myös Omat rahat -palvelun, joka tarjoaa apua henkilökohtaiseen taloudenhallintaan erilaisissa elämäntilanteissa. Palvelusta saa tietoa, mitä voi itse tehdä asioiden eteen ja mistä voi hakea apua. Lisäksi verkkosivuille tullaan kevään aikana kokoamaan sähköinen materiaalipankki eri toimijoiden tuottamista taloudenhallinnan materiaaleista. Materiaalipankkia täydennetään uusien tuotosten myötä.

Mun taloutta voit seurata myös Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Youtubessa. Pysy kuulolla – puhutaan rahasta!


Artikkelin on kirjoittanut Ella Niini, kehittämiskoordinaattori Mun talous -toiminta