Miten tuleva yrittäjä oppii ja kehittää kuluttajaosaamistaan?

Viime vuonna KKV:n tekemässä selvityksessä havaittiin puutteita niin kuluttajien kuin yrittäjienkin tietämyksessä kuluttajansuojasta. Tammikuussa pidetyiltä Educa-messuilta mukaani tarttui mielenkiintoinen tiivistelmä yrittäjyyden oppimisesta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. KARVI on selvittänyt yrittäjyyden oppimista. Siinä todetaan, että yrittämään oppii yrittämällä.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelleet katsoivat oppineensa yrittäjyyttä heikosti. Parhaana oppimisympäristönä he pitivät työelämää. Myös korkeakouluissa opiskelleet kaipasivat käytännön oppimistilanteita. Parhaiksi tavoiksi oppia yrittäjyyttä opiskelijat kuvailivat opintoja, jotka sisältävät käytännönläheisiä ja autenttisia yrittäjyyskokemuksia. Opiskelijat pitivät yritysvierailuista ja yrittäjien vierailuista eri opintojaksoilla.

Tulokset eivät yllätä: kun teoria sidotaan käytäntöön ja aitoihin tilanteisiin on oppiminen mielekästä. Huoli kuitenkin herää siinä vaiheessa, kun arvioidaan KKV:n selvityksen tuloksia suhteessa ajatukseen, että työelämä opettaa parhaiten tavan toimia asiakassuhteessa.

Kuluttajansuojan oppiminen kantapään kautta voi tulla kalliiksi niin yrittäjälle kuin asiakkaille.

Kuluttajalähtöinen yrittäjyyden toteuttaminen voi jäädä oppimatta, jos asia jää siihen, että annetaan luennolla tai verkosta luettuna teoriapläjäys säännöistä, ja sitten sitä lähdetään käytännön tasolla ideoimaan ja toteuttamaan ympäristössä, jossa soveltamiskäytäntöjä ei tunneta.

Opintovaihe on myös tärkeä vaihe, jossa tietojen lisäksi opitaan asenteita. Jos toimintaa ohjaavat säännöt ovat kouluttajien ja työpaikkaohjaajien kokemuksen mukaan yrittäjyyttä hankaloittavia ylimääräisiä hoidettavia taakkoja, ei saavuteta hyviä oppimistuloksiakaan.

Kuluttajansuojan kohdalla olisi hyvä oivaltaa, että säännöt toimivat myös yrittäjän tukena asiakassuhteissa.

Kuluttajansuojan pitää solahtaa jo opetussuunnitelmiin siten, että se on luonnollinen osa myyntipolkua. Niin, että asiakassuhde aina markkinoinnista, myynnistä, laskutuksesta ja maksamisesta mahdolliseen reklamointiin ja sopimuksen jatkumiseen on ajateltu kuluttajan näkökulmasta. Sääntöjen tunteminen auttaa yrittäjää rakentamaan omaa toimintaansa niin, että kuluttaja luottavat yritykseen ja hahmottavat sen tuottaman palvelun kokonaisuuden.

Kun selvityksen mukaan työelämässä ei tunneta kuluttajansuojaa, niin miten hyvin ammatillisen koulutuksen opettajat ja kouluttajat itse tuntevat kuluttajansuojan, miten siitä haetaan tietoa opetuksen perustaksi. Ohjaavatko opintosuunnitelmat kuluttajaosaamiseen yhtenä laatukriteereistään. Millaista tukea ammatilliset opettajat ja työpaikkakouluttajat tarvitsevat oman työnsä kehittämiseen. Ja kuinka he ylläpitävät ammattitaitoaan juuri nyt digitalisaation aikana, kuluttajansuojakin muuttuu nopeasti.

Huijareita vai virhetilanteita?

Arkikielessä puhutaan usein siitä, että kuluttaja kokee tulleensa huijatuksi, kun kauppa ei suju sovitulla tavalla. Oppitunnilla kuluttaja-asioiden käsittely aloitetaan usein kysymällä kokemuksista. Silloin saattaa joku oppilas kertoa, että myyjä huijasi, vaikka kyseessä olisikin ihan tavallinen virhetilanne. Suosittelen, että opetuksessa autetaan oppijaa huomaamaan näiden kahden ongelmatyypin taustan erilaisuus.

Huijauksille on yhteistä se, että sinua houkutellaan antamaan rahasi, henkilötietosi tai tili- ja luottokorttitietosi, etkä yleensä saa mitään vastineeksi tai tuote ei vastaa luvattua. Tilausansassa joudut tietämättäsi sidotuksi tuotteen tai palvelun pitkäkestoiseen sopimukseen.

Huijaritoiminta on lainvastaista toimintaa, jota voi tehdä esimerkiksi toinen kuluttaja verkkoalustalla yksityisten välisissä kaupoissa tai verkossa toisen yrityksen nimissä tietoja kalasteleva rikollistaho.

Ihan tavallisessa kaupankäynnissä, niin verkossa kuin kivijalkaliikkeissäkin, voi kuluttaja törmätä tuotteiden tai palveluiden virheisiin. Ne voivat johtua inhimillisistä erehdyksistä, heikosta ammattitaidosta, puutteellisesta asiakaspalvelusta jne. Niitä ei lähtökohtaisesti pidetä asiakkaan huijaamisena vaan nimenomaan kaupankäynnin virhetilanteina. Kuluttajansuojan periaatteet perustuvat ajatukseen, että kuluttaja on yritystä heikommassa asemassa virheen hyvityksestä neuvoteltaessa. Ajatus on myös se, että yritykset toimivat lain mukaan ja kuluttajat voivat luottaa siihen.

Tavarassa on virhe, jos sen laji, määrä, ominaisuudet tai pakkaus ei vastaa sovittua. Alennuksella myytäviä tuotteita koskevat samat säännöt kuin normaalihintaisia tuotteita.

Mikä tahansa vika tavarassa ei ole myyjän vastuulle kuuluva virhe. Jos muuta ei ole sovittu, tavarassa on virhe esimerkiksi silloin, kun
• tavara ei sovi käyttöön, johon se on tarkoitettu.
• tavara ei vastaa tietoja, joita siitä on etukäteen annettu.
• tavara kestää lyhyemmän aikaa kuin perustellusti voi odottaa.
• tavara ei ole pakattu asianmukaisella tavalla sen säilyttämiseksi tai suojaamiseksi.
• tavaralle ei ole annettu riittäviä asennus- ja käyttöohjeita suomen- ja ruotsinkielellä.
• tavara ei täytä turvallisuusvaatimuksia.

Palvelussa on virhe silloin, kun
• työtä ei ole tehty ammattitaitoisesti ja huolellisesti.
• kuluttajan etua ei ole otettu tarpeeksi huomioon. Kuluttajan edun huomioon ottaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yrittäjän on vältettävä aiheuttamasta kuluttajalle tarpeettomia kustannuksia.
• työ tai materiaalit eivät ole kestävyydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan tavanomaista hyvää laatua.
• työ ei vastaa lain, asetuksen tai viranomaisten asettamia vaatimuksia
• työ ei vastaa tietoja, joita siitä on etukäteen annettu. Etukäteen annetuilla tiedoilla tarkoitetaan kaikkia kuluttajan päätöksentekoon vaikuttaneita tietoja, joita palvelusta on annettu markkinoinnissa ja sopimusta tehtäessä tai palvelua suoritettaessa.
• palvelun tarjoaja ei ole kertonut riittävästi työn järkevästä teettämistavasta tai muusta tärkeästä asiasta.
• korjauksen onnistuminen on epävarmaa tai laite tulee kuntoon vain hetkeksi.
• työ tulee suuntaa-antavaa hintatietoa merkittävästi kalliimmaksi.

Oppilaille on tärkeää opettaa myös, että laki ei määrää antamaan takuuta, vaan sen antaminen on vapaaehtoista ja se on myyjän tarjoama lisäetu. Ilman takuutakin myyjä vastaa virheestä lain virhevastuusäännösten perusteella.

Jos opetat kuluttaja-asioita ostopolku-mallin mukaan sijoittuvat näiden asioiden teemat tietoihin, joita kuluttaja saa ennen kauppaa, velvollisuuteen tuotteen tai palvelun käyttöön ohjeiden mukaan sekä taitoon reklamoida.

Opetuksessa huijauksen ja kaupan virheen erottamiseksi voit käyttää näitä valistusaineistoja:

http://kuluttajansuoja-apuri.fi/

https://www.kuluttajaliitto.fi/kampanjat/huijausinfo/

Opetuksen ilmiönä ”Black Friday” ja ”Älä osta mitään” -päivä

Alennusmyyntipäivä on paisunut melkeinpä mediailmiöksi muutamassa vuodessa. Oppilaat elävät black Friday viestinnän keskellä ja samaan aikaan vietetään myös ”Älä osta mitään -päivää”.

Nämä kaksi päivää ovat mehukas kuluttaja- ja talouskasvatuksen teema, joita voi tarkastella opetuksessa monipuolisesti ostopolun kautta. Opetuksessa voi esim. roolileikkien kautta tehdä kuvitteellisia ostaa vai ei -harjoituksia.

Tarkoituksena on auttaa oppilaita arvioimaan omaa kulutustaan yhdistämällä kulutuskriittistä ajattelua, kustannus- ja ympäristötietoisuutta sekä tajua kuluttajan oikeuksista.

Black Friday antaa aihetta tarkastella myös omaa toimintaa. On tutkittu, että 70 % hiilijalanjäljestä syntyy yksityisen kulutuksen kautta*.

Aloittakaa opetuksessa haaveiden ja unelmien synnystä. Tutkikaa oppilaiden kanssa Black Friday -mainontaa, mitä ilmoittelua, mitä somemainontaa tai kaupallisia artikkeleita oppilaat ja myös opettaja kohtaavat.

Pohtikaa yhdessä, mitä vaikutuksia mainonnalla voi olla ihmisten käyttäytymiseen. Mitä vaikutusta on sosiaalisella paineella ja vaikkapa selfie-kulttuurilla.  Seuratkaa myös, näkyykö omassa somevirrassa bigdataan perustuvaa mainontaa. Eli tuleeko silmille juuri sitä, mistä on kiinnostunut.

Jos Black Fridayna tarvitsee oikeasti jotakin, pelkän haluamisen sijaan, voi silloin kenties ostaa jonkun tuotteen tai palvelun halvemmalla. Aina ostaessa on tarpeen tuntea oikeutensa kuluttajana. Perehtykää siis kuluttajansuojaan, tutkikaa, miten verkkokaupassa kannattaa maksaa. Ottakaa selvää maksamisen turvallisuudesta. Puhukaa tilanteista, jolloin tuotteen voi vaihtaa. Ihmetelkää yhdessä sopimuksia. Lukekaa palveluiden sopimuksia, mikä onkaan määrä-aikaisen ja toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen ero?

Kun ostopolulla kulkee, talous vaikuttaa kuluttajan elämään kaikilla askeleilla. Matematiikan tunnilla voi laskea, miten pienten palvelumaksujen purosta voi tullakin yllättävän iso virta laskettaessa kaikki talouden sopimukset yhteen.

Aina ei ostoksilla kaikki mene niin kuin sovittiin. Tutustukaa siltä varalta kuluttajaneuvontaan  ja reklamaatioapuriin. Kuluttajaneuvonta auttaa silloin kun tuote tai palvelu on ostettu kotimaisesta yrityksestä. Alla olevan videon voi näyttää myös oppitunnilla. Jokaisen oppilaan on hyvä olla selvillä mistä apua saa.

Nykyään nuoret ostavat myös paljon ulkomailta esim. verkkokaupoista. Jos ostos on tehty Euroopasta, silloin ongelmatilanteissa otetaan yhteyttä Euroopan kuluttajakeskukseen, joka neuvoo ja auttaa maksutta.

Jos ostos on tehty verkkokaupasta EU:n ulkopuolelta, olet itse vastuussa tuotteiden turvallisuudesta. Ongelmatilanteissa viranomaiset eivät voi auttaa sinua samalla tavalla kuin EU-alueen verkkokaupoista tilattaessa. Myös tästä näkökulmasta on hyvä keskustella oppilaiden kanssa.

*Lähde: Seppälä et al., 2009

 

Kotiläksyjä kuluttajansuojasta ammatilliseen koulutukseen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvitti toukokuussa 2018, kuinka hyvin yrityksissä tunnetaan tiettyjä kuluttajansuojaan ja kuluttajan oikeuksiin liittyviä yksityiskohtia. Yritysten edustajina tutkimuksessa haastateltiin kodinkone- ja elektroniikkamyymälöiden myymäläpäälliköitä tai -vastaavia, koska kyseisellä alalla käsitellään usein virhevastuu- ja takuukysymyksiä. Esitetyt kysymykset käsittelivät markkinointia, maksamista, reklamointia ja virhetilanteita sekä etämyyntiä ja verkkokauppaa.

Myymäläpäälliköistä keskimäärin noin puolet osasi vastata esitettyihin kysymyksiin oikein. Tosin tietämys kuluttajansuojaan liittyvissä yksittäisissä kysymyksissä vaihteli varsin paljon. Erittäin hyvin osattiin vastata hyvitystä koskeviin kysymyksiin. Hyvitystilanteet ovat todennäköisesti myymälöissä arkipäivän peruskauraa, ja siksi niissä osataan toimia säännösten mukaisesti. Muutenkin virhetilanteisiin liittyvät asiat hallittiin myymälöissä. Sen sijaan reklamointiajasta oltiin epävarmoja ja tavaralle asetetusta takuusta oltiin jopa suorastaan väärässä. Nämä ovat seikkoja, jotka myymälöissä tulisi tietää.

Heikoimmin yrityksissä tunnettiin verkkokauppaan liittyvät asiat; yli puolet vastaajista ei osannut vastata näihin kysymyksiin lainkaan.

Tämä johtunee siitä, että toimipaikoissa ei käydä verkkokauppaa. Mutta vaikka näin olisikin, on verkkokauppa tänä päivänä niin yleistä, että yritysten edustajien voisi ajatella tarvitsevan tietoa verkkokaupan kuluttajansuojasta myös toimiessaan itse kuluttajina.

Erikokoisissa myymälöissä esiintyi eroja kuluttajan oikeuksien hallinnassa. Isoissa toimipaikoissa kuluttajansuojakysymykset osattiin yleisesti pieniä paremmin. Voi olla, että isoissa myymälöissä kuluttajien oikeudet ovat pieniä myymälöitä useammin käytännön työssä esillä ja henkilökunnan koulutukseen saatetaan myös panostaa enemmän. Isoissa yrityksissä myös todennäköisesti selvitellään pieniä yrityksiä useammin virheenoikaisutilanteita.

Tutkimus osoitti yrityksissä selvät tiedolliset aukkopaikat kuluttajansuojassa. Yritysten olisi tärkeää panostaa kuluttajan oikeuksien hallintaan myymälätasolla, jossa kuluttajien yhteydenottoja käsitellään.

Ammatillisen koulutuksen opettaja tai yrittäjyyskasvatustusta perusopetuksessa toteuttava opettaja, miten ohjaatte ottamaan vastaan asiakkaan, jonka ostos ei ole vastannut hänen odotuksiaan?


Kirjoittaja

Anu Raijas on Kilpailu- ja kuluttajaviraston markkinatutkimusyksikön tutkimuspäällikkö. Hän on myös Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian dosentti.

Hänen tutkimuksellinen asiantuntemuksensa ja mielenkiintonsa kohdentuu kotitalouksien taloudelliseen päätöksentekoon, taloudelliseen osaamiseen ja velkaantumiseen.

Markkinoista hän on perehtynyt eniten vähittäiskauppaan ja finanssisektoriin.

 

Onko tietoo vai ei – kuinka kuluttajat tietävät oikeutensa markkinoilla?

Vaikka kuluttajat yleensä ovat tyytyväisiä asioidessaan yritysten kanssa, voivat he joskus törmätä ongelmiin. Tällöin heidän on tärkeää tietää minkälaista korjausta he ovat oikeutettuja vaatimaan. Markkinat toimivat, kun kuluttajat voivat luottaa siihen, että myyjät ja palveluntarjoajat kunnioittavat kuluttajan oikeuksia noudattaen kuluttajansuojalainsäädäntöä eivätkä kohdenna kuluttajiin sopimattomia menettelytapoja, harhaanjohtavaa markkinointia tai kohtuuttomia sopimusehtoja.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvitti alkukesällä 2018, kuinka hyvin kuluttajat tuntevat tiettyjä kuluttajansuojaan ja kuluttajan oikeuksiin liittyviä yksityiskohtia. Kuluttajille esitettiin kysymyksiä erilaisista kuluttajakaupassa esiintyvistä tilanteista. Kysymykset käsittelivät markkinointia, maksamista, reklamointia ja virhetilanteita sekä etämyyntiä ja verkkokauppaa.

Kuluttajista keskimäärin puolet osasi vastata esitettyihin kysymyksiin oikein. Tosin heidän tietämyksensä yksittäisissä kysymyksissä vaihteli erittäin paljon.

Parhaiten kuluttajat tiesivät, että ilman ostokuittiakin on mahdollista saada hyvitystä takuunalaisesta tuotteesta, kun vain pystyy todistamaan ostoajan ja -paikan. Kuluttajat myös tiesivät varsin hyvin, että myyjällä on oikeus yrittää korjata tavaran virhe ennen hyvityksen antamista. Niin ikään luoton todellinen vuosikorko oli melko hyvin vastaajien tiedossa, mitä voidaan pitää myönteisenä seikkana.

Sen sijaan aukkoja tietämyksessä esiintyi peruuttamisoikeudessa, verkko-ostamisessa ja vertaiskaupassa.  Suuri osa kuluttajista luuli voivansa peruuttaa puhelimitse tai verkossa tehdyt ostokset aina, vaikka todellisuudessa peruuttamista koskevissa oikeuksissa on poikkeuksia.

Peruuttamisoikeuden lisäksi epäselvää oli myös verkko-ostamisessa se, keneltä rahoja voi vaatia takaisin toimittamatta jääneestä verkko-ostoksesta. Yksityishenkilöiden välisen käytetyn tavaran kaupan luultiin yleisesti kuuluvan kuluttajansuojan piiriin, vaikka näin ei ole.

Monet kuluttajat näyttivät niin ikään yleisesti luulevan, että myymälästä ostetun virheettömän tuotteen saa aina halutessaan palauttaa. Tämä luulo perustunee siihen, että monet myymälät tarjoavat hyvänä palvelunaan tätä mahdollisuutta.

Kuluttajaryhmien välillä oli jonkin verran eroa kuluttajan oikeuksien hallinnassa. Odotetusti nuoremmat vaikuttaisivat tuntevan oikeutensa kuluttajakaupassa vanhempia jonkin verran paremmin. Korkea koulutus ei näyttäisi yksin antavan hyviä eväitä kuluttajansuojan hallintaan. Kuitenkin työelämässä ylemmissä tehtävissä toimivien keskuudessa tietämys vaikuttaisi olevan parhainta, kuten myös opiskelijoiden keskuudessa, joten todennäköisesti koulutuksella on jonkin verran merkitystä.

Tutkimuksen perusteella voi nostaa esiin kolme tämän päivän kaupankäynnin kannalta tärkeää seikkaa. Ensinnäkin, verkko-ostamisen kuluttajansuojan osaamisessa on kuluttajilla jossain määrin parantamisen varaa, koska verkosta ostaminen on yleistä ja tulee oletettavasti lisääntymään tulevaisuudessa. Toiseksi on tarpeen ymmärtää vertaiskaupan pelisäännöt, koska yksityishenkilöiden välinen kauppa todennäköisesti lisääntyy alusta- ja jakamistalouden markkinapaikkojen yleistyessä. Tutkimus osoitti myös ikääntyneiden haavoittuvuusriskin tämän päivän kuluttajakaupassa.

Testataan taitoja

Nyt käsi sydämelle – kuinka hyvin sinä tiedät oikeutesi kuluttajana?

Käytä testiä, jonka avulla voivat oppilaat testata omat tietonsa kuluttajansuojasta.

Ota opetuksen ilmiöksi oppilaita kiinnostava kuluttaja-aihe. Tutkikaa yhdessä ja ottakaa selvää. Motivoi ja rohkaise oppilasta toimimaan aktiivisena ja kriittisenä kuluttajana.

Muita visoja löydät täältä.


Kirjoittaja

Anu Raijas on Kilpailu- ja kuluttajaviraston markkinatutkimusyksikön tutkimuspäällikkö.

Hän on myös Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian dosentti.

Hänen tutkimuksellinen asiantuntemuksensa ja mielenkiintonsa kohdentuu kotitalouksien taloudelliseen päätöksentekoon, taloudelliseen osaamiseen ja velkaantumiseen.

Markkinoista hän on perehtynyt eniten vähittäiskauppaan ja finanssisektoriin.

 

40 vuotta kuluttajansuojaa

Kuluttajansuojalaki täytti 1. syyskuuta 40 vuotta. Kuluttajakasvatuksen juuret sen sijaan ovat vielä vanhemmat. Nyt syksyn kynnyksellä on loistava aika ottaa kuluttajan oikeudet ja vastuut keskusteluun myös oppilaiden kanssa.  Tiesitkö, että kuluttajansuojalaki on laajentunut vuosien saatossa 50 lakipykälästä lähes 300:an? Se on huima harppaus ajatellen kuluttajan asemaa markkinoilla.

Kuluttajansuojalaki säätelee kuluttajien ja yksittäisten elinkeinonharjoittajien lisäksi myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintaa. Harjoittelijan silmin katsottuna koen, että toimivien markkinoiden turvaamisen lisäksi KKV:n yhtenä tehtävänä on saattaa kuluttajansuojaan liittyvät lakipykälät selkokielelle. Mitä tahansa markkinointiin, kaupankäyntiin tai kuluttajan sopimuksiin liittyviä kysymyksiä sinulla on, löydät KKV:n sivuilta vastaukset niihin.

Oppitunneilla kuluttajansuojalain käsittelyyn sopivat arjen ilmiöt. Kuluttajansuojan käsittelyä helpottaa sisältöjen teemat, kuluttajan oikeudet ja vastuut, markkinointi ja kuluttajakauppa.

Lue lisää

Omalla vastuulla -kampanjasta työkaluja verkossa ostamiseen

Verkko-ostaminen on nuorten tapa tehdä hankintoja. Kuluttajuuteen liittyy yhä kiinteämmin kyky toimia kuluttajana digitaalisessa maailmassa.  Oppilaalle on hyvä opettaa verkkokaupan ostopolun varrelle niitä taitoja, joita hän tarvitsee ennen kauppaa, kaupan aikana ja tuotetta tai palvelua käytettäessä sekä ostoksen elinkaaren lopussa. Tähän kulutusprosessiin liittyvät kuluttajan oikeudet ja vastuut, joita opetuksessa on tarpeen havainnollistaa.

Oppilaita voi auttaa hahmottamaan ostotapahtuman kokonaisuutta sekä käytännön toimintavalmiuksia siitä, miten etsitään ja arvioidaan tietoa verkossa ja mediassa, valitaan kustannustietoisesti, tehdään sopimuksia, maksetaan sovitusti, lopetetaan palvelutilauksia ja virhetilanteissa reklamoidaan tai annetaan palautetta.

Pohdi oppilaiden kanssa, milloin, missä ja miksi kuluttajansuoja puuttuu
Yhä tärkeämpää on myös hahmottaa missä tilanteissa ja toimintaympäristöissä kuluttajansuojaa ei ole. Aktivoi oppilaita myös pohtimaan, milloin hän toimii kansalaisena tai ostajana ihan omalla vastuullaan.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin johdolla on käynnistynyt viranomaisten ja kaupan toimijoiden yhteinen Omalla vastuulla -kampanja, jonka tavoitteena on antaa verkko-ostajille työkaluja siihen, miten valita netistä turvallisempia tuotteita.  Kun kuluttaja tilaa EU:n ulkopuolelta, vastuu on hänellä. Euroopasta ei silloin löydy vastuutahoa, jolle vaarallisen tuotteen voi palauttaa ja jolta voi vaatia korvauksia.

Kampanjasivustolle http://www.omallavastuulla.fi on kerätty tuoteryhmittäin vinkkejä, mitä ostotilanteessa kannattaa ottaa huomioon. Usean tuoteryhmän kohdalla hinta kertoo jotain myös tuotteen laadusta; pelkkien postikulujen hinnalla tuskin saa kelvollista tuotetta.

Somessa voit seurata kampanjaa aihetunnisteella #omallavastuulla.

Kampanjamateriaaleja voi mainosti käyttää opetuksessa. Ne sopivat yhteiskuntaopin tunnille, kotitaloustunnille sekä myös vaikkapa fysiikan ja kemian tunneille turvallisuusteemaan. Myös aihekokonaisuus L3 saa niistä sisältöä.

Lue lisää

Omallavastuulla.fi

Kampanjavideot:

Omalla vastuulla -kampanja opastaa turvallisempaan verkko-ostamiseen