40 vuotta kuluttajansuojaa

Kuluttajansuojalaki täytti 1. syyskuuta 40 vuotta. Kuluttajakasvatuksen juuret sen sijaan ovat vielä vanhemmat. Nyt syksyn kynnyksellä on loistava aika ottaa kuluttajan oikeudet ja vastuut keskusteluun myös oppilaiden kanssa.  Tiesitkö, että kuluttajansuojalaki on laajentunut vuosien saatossa 50 lakipykälästä lähes 300:an? Se on huima harppaus ajatellen kuluttajan asemaa markkinoilla.

Kuluttajansuojalaki säätelee kuluttajien ja yksittäisten elinkeinonharjoittajien lisäksi myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintaa. Harjoittelijan silmin katsottuna koen, että toimivien markkinoiden turvaamisen lisäksi KKV:n yhtenä tehtävänä on saattaa kuluttajansuojaan liittyvät lakipykälät selkokielelle. Mitä tahansa markkinointiin, kaupankäyntiin tai kuluttajan sopimuksiin liittyviä kysymyksiä sinulla on, löydät KKV:n sivuilta vastaukset niihin.

Oppitunneilla kuluttajansuojalain käsittelyyn sopivat arjen ilmiöt. Kuluttajansuojan käsittelyä helpottaa sisältöjen teemat, kuluttajan oikeudet ja vastuut, markkinointi ja kuluttajakauppa.

Lue lisää

Omalla vastuulla -kampanjasta työkaluja verkossa ostamiseen

Verkko-ostaminen on nuorten tapa tehdä hankintoja. Kuluttajuuteen liittyy yhä kiinteämmin kyky toimia kuluttajana digitaalisessa maailmassa.  Oppilaalle on hyvä opettaa verkkokaupan ostopolun varrelle niitä taitoja, joita hän tarvitsee ennen kauppaa, kaupan aikana ja tuotetta tai palvelua käytettäessä sekä ostoksen elinkaaren lopussa. Tähän kulutusprosessiin liittyvät kuluttajan oikeudet ja vastuut, joita opetuksessa on tarpeen havainnollistaa.

Oppilaita voi auttaa hahmottamaan ostotapahtuman kokonaisuutta sekä käytännön toimintavalmiuksia siitä, miten etsitään ja arvioidaan tietoa verkossa ja mediassa, valitaan kustannustietoisesti, tehdään sopimuksia, maksetaan sovitusti, lopetetaan palvelutilauksia ja virhetilanteissa reklamoidaan tai annetaan palautetta.

Pohdi oppilaiden kanssa, milloin, missä ja miksi kuluttajansuoja puuttuu
Yhä tärkeämpää on myös hahmottaa missä tilanteissa ja toimintaympäristöissä kuluttajansuojaa ei ole. Aktivoi oppilaita myös pohtimaan, milloin hän toimii kansalaisena tai ostajana ihan omalla vastuullaan.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin johdolla on käynnistynyt viranomaisten ja kaupan toimijoiden yhteinen Omalla vastuulla -kampanja, jonka tavoitteena on antaa verkko-ostajille työkaluja siihen, miten valita netistä turvallisempia tuotteita.  Kun kuluttaja tilaa EU:n ulkopuolelta, vastuu on hänellä. Euroopasta ei silloin löydy vastuutahoa, jolle vaarallisen tuotteen voi palauttaa ja jolta voi vaatia korvauksia.

Kampanjasivustolle http://www.omallavastuulla.fi on kerätty tuoteryhmittäin vinkkejä, mitä ostotilanteessa kannattaa ottaa huomioon. Usean tuoteryhmän kohdalla hinta kertoo jotain myös tuotteen laadusta; pelkkien postikulujen hinnalla tuskin saa kelvollista tuotetta.

Somessa voit seurata kampanjaa aihetunnisteella #omallavastuulla.

Kampanjamateriaaleja voi mainosti käyttää opetuksessa. Ne sopivat yhteiskuntaopin tunnille, kotitaloustunnille sekä myös vaikkapa fysiikan ja kemian tunneille turvallisuusteemaan. Myös aihekokonaisuus L3 saa niistä sisältöä.

Lue lisää

Omallavastuulla.fi

Kampanjavideot:

Omalla vastuulla -kampanja opastaa turvallisempaan verkko-ostamiseen

Valintoja, valintoja – voiko niitä opettaa?

Aikaisemmassa blogikirjoituksessa kysyin: eihän yhtä oikeaa väylää tulla hyväksi kuluttajaksi ole olemassa? Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kuluttamisen harjoittelu lähtee tiedostamisesta ja omasta harkinnasta, mutta joskus vaihtoehtojen runsaus voi tehdä hyvien valintojen tekemisestä vaikeaa.

Kerron teille nyt kohdalleni sattuneesta ”case hiusnaamiosta”. Seikkailin työpäivän jälkeen kosmetiikkatuotteita myyvän erikoisliikkeen tarjoushyllyjen välissä. Hetken mielijohteesta käteni tarttui alennetulla hintalapulla varustettuun hiusnaamiopurnukkaan. Muistin kyllä, että kylpyhuoneen kaapissa vanhenee vielä edellinen naamiopurkki käyttämättömänä. Laitoin hiusnaamion ostoskoriin ja lampsin kassalle – ennen kaikkea tyytyväisenä tekemästäni alennuslöydöstä.

Joskus valintojemme seuraukset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Niin hyvät kuin huonotkin.

Lue lisää

Kuluttajakasvatus hyödyttää kuluttajien lisäksi yrityksiä

Kuluttajakasvatuksesta, talouslukutaidosta ja kuluttajan vastuusta puhutaan nyt paljon. Silloin kun kuluttaja on osaava ja aktiivinen, asiat hoituvat. Mutta auttaako kuluttajan osaaminen, jos yritys ei kanna omaa vastuutaan? Markkinoiden toimivuus perustuu vuorovaikutukseen – kummallakin osapuolella on oma osuutensa onnistuneissa transaktioissa. Kuluttajan osaaminen ei korvaa puutteita yrityksen toiminnassa eikä poista yrityksen vastuuta.

EU:n komissio julkaisi huhtikuussa tiedonannon New Deal for Consumers – Kuluttajat vahvempaan asemaan. Komissio on valmistellut useita toimenpiteitä kuluttajien aseman parantamiseksi sisämarkkinoilla. Toimien tavoitteena on lisätä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia, edistää oikeudenmukaisuutta ja vahvistaa luottamusta sisämarkkinoilla. Tehokkaasti toimeenpantu lainsäädäntö takaa kuluttajille vähimmäissuojan. Kun kuluttajat voivat luottaa siihen, että säännöksiä noudatetaan ja perusasiat ovat markkinoilla kunnossa, heille avautuu mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Perusasioiden varmistamiseen ei tarvitse käyttää aikaa.

Tietosuoja-asetuksen artikla 20 antaa kuluttajalle hyvän välineen yritysten kilpailuttamiseen: kuluttaja voi siirtää oman käyttäjäprofiilinsa tiedot toiseen yritykseen.

Lue lisää

Uudet maksutavat hämmentävät myös opettajia

Samaan aikaan kun pohditaan riihikuivan käteisen tulevaisuutta, markkinoille saapuu alati uusia vaihtoehtoisia maksutapoja. Käteinen, maksukortti ja laskulla maksaminen ovat varmasti kaikille tuttuja, mutta kun puhutaan yhä monipuolisemmasta mobiilimaksamisesta, datalla maksamisesta tai hyödykesidonnaisista luotoista, joutuisin miettimään kaksi kertaa ennen maksutapaan tarttumista. Oma lukunsa ovat bitcoinit. Rahalla maksamisen sijaan oppilaille kannattaisikin ehkä konkretisoida yleisesti kuluttajakaupan vaihdannan välineistä sekä oman talouden resursseista.

Verkkokaupassa asioinnista ja maksamisesta on tullut kuluttajalle elämys. Parhaimmillaan olen saanut kirjan verkkokaupasta kotiovelleni kolmella klikkauksella.

Lue lisää

Käytä opetuksessa kuluttaja-aiheista joulukalenteria

Euroopan kuluttajakeskus julkaisee jälleen some-joulukalenterin

Euroopan kuluttajakeskus julkaisee jo kolmannen kerran some-joulukalenterin, jonka luukkuja avataan 1.-24.12. Facebookissa ja Twitterissä. Luukkujen takaa paljastuu käytännöllisiä vinkkejä matkustamisesta ja verkko-ostamisesta. Tänä vuonna kalenteri on tehty yhteistyössä Euroopan kuluttajakeskuksen Ruotsin, Tanskan ja Norjan toimipisteiden kanssa.

Seuraa:

Euroopan kuluttajakeskus Facebookiisa: https://www.facebook.com/Euroopankuluttajakeskus

Euroopan kuluttajakeskus Twitterissä: @eccfinland

Kuka asuu älykodissa?

Älytalo toimii niin kuin siellä asuvat ihmiset haluavat, sillä koti opetetaan asukkaidensa tavoille. Älykäs asuminen voidaan pilkkoa kolmeen tekijään: asumiseen, talotekniikkaan ja asuinalueiden rakentamiseen. Kaikkien edellä mainittujen kohdalla puhutaan nykyään älyasumisesta ja automaatiosta.

Älykodeista, eli kodeista joissa on runsaasti älykästä kodissa käytettävää teknologiaa, on puhuttu jo 20 vuotta, mutta lopullista läpimurtoa ei ole vielä tapahtunut. Suomessa kotitalouksista arvioidaan noin prosentilla olevan älykkääksi luokiteltava koti, jos määritelmänä käytetään pelkästään asunnon teknisiä ominaisuuksia.

Verkkoyhteys tuo kotiin kaksisuuntaisen tietovirran
Älykotien vähäisesta määrästä huolimatta elämme kodeissamme älyteknologian ympäröimänä. Tilastokeskuksen mukaan marraskuussa 2016 lähes jokaisesta Suomen 2,6 miljoonasta kotitaloudesta löytyy vähintään yksi matkapuhelin. Tietokonetta ja internetyhteyttä vailla on enää runsaat 10 prosenttia talouksista. Matka­puhelimet ovat valtaosin älypuhelimia. Kuitenkin perinteinen lankapuhelin oli yhä käytössä yhdellä kymmenestä taloudesta. Yleisiä ovat myös erilaiset päälle puettavat älylaitteet: aktiivisuus­ranneke, älykello, älylasit, älypaita jne. Joka viidennen talouden jäsenillä oli puettavia älylaitteita käytössä marraskuussa 2016.

Pöytätietokoneen on syrjäyttämässä kannettava tietokone ja tabletti. Älypuhelimien, tablettien ja läppäreiden kylkiäisenä on yleistynyt liikkuva laajakaista eli mobiililaaja­kaista, joka oli jo kahdella kolmesta taloudesta. WLAN-lähiverkko löytyi lähes yhtä monesta taloudesta. Nämä tuovat palvelut kuluttajien käyttöön missä ja milloin vain -periaatteella.

Data kulkee verkossa kun laitteet kommunikoivat
Kodin ja toimintaympäristön laitteet verkottuvat kodin ulkopuolelle ja kuluttajien tiedoista rakentuu big dataa, eli tietoa, jota kertyy lukuisista eri lähteistä kuten aika- ja paikkatiedoista, navigointipalveluista, verkkosivustojen lokitiedoista, asiakaspalautteesta, arvosteluista sekä sosiaalisen median sisällöstä.

Datasta on tullut älykkään toiminnan moottori, ja yritykset oivaltavat sen keskeisen roolin ja arvon. Muutos on valtava.

Murroksessa ei ole kyse pelkästään kodeissa käytettävästä teknologiasta – samalla muuttuvat kuluttajille tavaroita ja palveluita tuottavien yritysten liiketoimintamallit, toimintatavat ja kulttuuri.

Kuluttajat tuottavat dataa, joka synnyttää myös uutta liiketoimintaa. Vaikka emme asuisi erikseen suunnitellussa älykodissa, kotitalouden toiminnasta eri älylaitteilla kerätty data on suurennuslasin alla. Miettimisen aiheita ovat esimerkiksi:

  • Miten yritykset hyödyntävät meistä kerättyjä nykyisiä datavarantoja?
  • Millä tavoin meistä voi kerätä tai ostaa uutta dataa?
  • Miten meistä kerättyä dataa voi jalostaa?
  • Mitä saan vastineeksi datan antamisesta valmistajalle tai palveluntuottajalle?
  • Mitä raportit paljastavat kodin ja sen asukkaiden toiminnasta?
  • Miten voimme hyödyntää itsestämme kerättyä dataa (Mydataa) ja kuka kerätyn datan omistaa?

Älykodin asukkaaksi siirrymme pikku hiljaa. Otamme huomaamatta esine esineeltä käyttöömme älykkäät tuotteet ja laitteet kodin toimintoihimme.

Älykodissa asumme me kuluttajat, joiden dataa hyödynnetään meille suunnatussa markkinoinnissa ja räätälöidyissä palveluissa. Ehkä muutaman vuoden sisällä joko me kuluttajat itse tai markkinoiden keräämä data opettaa kodin laitteet asukkaiden tavoille.