Miten tuleva yrittäjä oppii ja kehittää kuluttajaosaamistaan?

Viime vuonna KKV:n tekemässä selvityksessä havaittiin puutteita niin kuluttajien kuin yrittäjienkin tietämyksessä kuluttajansuojasta. Tammikuussa pidetyiltä Educa-messuilta mukaani tarttui mielenkiintoinen tiivistelmä yrittäjyyden oppimisesta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. KARVI on selvittänyt yrittäjyyden oppimista. Siinä todetaan, että yrittämään oppii yrittämällä.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelleet katsoivat oppineensa yrittäjyyttä heikosti. Parhaana oppimisympäristönä he pitivät työelämää. Myös korkeakouluissa opiskelleet kaipasivat käytännön oppimistilanteita. Parhaiksi tavoiksi oppia yrittäjyyttä opiskelijat kuvailivat opintoja, jotka sisältävät käytännönläheisiä ja autenttisia yrittäjyyskokemuksia. Opiskelijat pitivät yritysvierailuista ja yrittäjien vierailuista eri opintojaksoilla.

Tulokset eivät yllätä: kun teoria sidotaan käytäntöön ja aitoihin tilanteisiin on oppiminen mielekästä. Huoli kuitenkin herää siinä vaiheessa, kun arvioidaan KKV:n selvityksen tuloksia suhteessa ajatukseen, että työelämä opettaa parhaiten tavan toimia asiakassuhteessa.

Kuluttajansuojan oppiminen kantapään kautta voi tulla kalliiksi niin yrittäjälle kuin asiakkaille.

Kuluttajalähtöinen yrittäjyyden toteuttaminen voi jäädä oppimatta, jos asia jää siihen, että annetaan luennolla tai verkosta luettuna teoriapläjäys säännöistä, ja sitten sitä lähdetään käytännön tasolla ideoimaan ja toteuttamaan ympäristössä, jossa soveltamiskäytäntöjä ei tunneta.

Opintovaihe on myös tärkeä vaihe, jossa tietojen lisäksi opitaan asenteita. Jos toimintaa ohjaavat säännöt ovat kouluttajien ja työpaikkaohjaajien kokemuksen mukaan yrittäjyyttä hankaloittavia ylimääräisiä hoidettavia taakkoja, ei saavuteta hyviä oppimistuloksiakaan.

Kuluttajansuojan kohdalla olisi hyvä oivaltaa, että säännöt toimivat myös yrittäjän tukena asiakassuhteissa.

Kuluttajansuojan pitää solahtaa jo opetussuunnitelmiin siten, että se on luonnollinen osa myyntipolkua. Niin, että asiakassuhde aina markkinoinnista, myynnistä, laskutuksesta ja maksamisesta mahdolliseen reklamointiin ja sopimuksen jatkumiseen on ajateltu kuluttajan näkökulmasta. Sääntöjen tunteminen auttaa yrittäjää rakentamaan omaa toimintaansa niin, että kuluttaja luottavat yritykseen ja hahmottavat sen tuottaman palvelun kokonaisuuden.

Kun selvityksen mukaan työelämässä ei tunneta kuluttajansuojaa, niin miten hyvin ammatillisen koulutuksen opettajat ja kouluttajat itse tuntevat kuluttajansuojan, miten siitä haetaan tietoa opetuksen perustaksi. Ohjaavatko opintosuunnitelmat kuluttajaosaamiseen yhtenä laatukriteereistään. Millaista tukea ammatilliset opettajat ja työpaikkakouluttajat tarvitsevat oman työnsä kehittämiseen. Ja kuinka he ylläpitävät ammattitaitoaan juuri nyt digitalisaation aikana, kuluttajansuojakin muuttuu nopeasti.

Kotiläksyjä kuluttajansuojasta ammatilliseen koulutukseen

Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvitti toukokuussa 2018, kuinka hyvin yrityksissä tunnetaan tiettyjä kuluttajansuojaan ja kuluttajan oikeuksiin liittyviä yksityiskohtia. Yritysten edustajina tutkimuksessa haastateltiin kodinkone- ja elektroniikkamyymälöiden myymäläpäälliköitä tai -vastaavia, koska kyseisellä alalla käsitellään usein virhevastuu- ja takuukysymyksiä. Esitetyt kysymykset käsittelivät markkinointia, maksamista, reklamointia ja virhetilanteita sekä etämyyntiä ja verkkokauppaa.

Myymäläpäälliköistä keskimäärin noin puolet osasi vastata esitettyihin kysymyksiin oikein. Tosin tietämys kuluttajansuojaan liittyvissä yksittäisissä kysymyksissä vaihteli varsin paljon. Erittäin hyvin osattiin vastata hyvitystä koskeviin kysymyksiin. Hyvitystilanteet ovat todennäköisesti myymälöissä arkipäivän peruskauraa, ja siksi niissä osataan toimia säännösten mukaisesti. Muutenkin virhetilanteisiin liittyvät asiat hallittiin myymälöissä. Sen sijaan reklamointiajasta oltiin epävarmoja ja tavaralle asetetusta takuusta oltiin jopa suorastaan väärässä. Nämä ovat seikkoja, jotka myymälöissä tulisi tietää.

Heikoimmin yrityksissä tunnettiin verkkokauppaan liittyvät asiat; yli puolet vastaajista ei osannut vastata näihin kysymyksiin lainkaan.

Tämä johtunee siitä, että toimipaikoissa ei käydä verkkokauppaa. Mutta vaikka näin olisikin, on verkkokauppa tänä päivänä niin yleistä, että yritysten edustajien voisi ajatella tarvitsevan tietoa verkkokaupan kuluttajansuojasta myös toimiessaan itse kuluttajina.

Erikokoisissa myymälöissä esiintyi eroja kuluttajan oikeuksien hallinnassa. Isoissa toimipaikoissa kuluttajansuojakysymykset osattiin yleisesti pieniä paremmin. Voi olla, että isoissa myymälöissä kuluttajien oikeudet ovat pieniä myymälöitä useammin käytännön työssä esillä ja henkilökunnan koulutukseen saatetaan myös panostaa enemmän. Isoissa yrityksissä myös todennäköisesti selvitellään pieniä yrityksiä useammin virheenoikaisutilanteita.

Tutkimus osoitti yrityksissä selvät tiedolliset aukkopaikat kuluttajansuojassa. Yritysten olisi tärkeää panostaa kuluttajan oikeuksien hallintaan myymälätasolla, jossa kuluttajien yhteydenottoja käsitellään.

Ammatillisen koulutuksen opettaja tai yrittäjyyskasvatustusta perusopetuksessa toteuttava opettaja, miten ohjaatte ottamaan vastaan asiakkaan, jonka ostos ei ole vastannut hänen odotuksiaan?


Kirjoittaja

Anu Raijas on Kilpailu- ja kuluttajaviraston markkinatutkimusyksikön tutkimuspäällikkö. Hän on myös Helsingin yliopiston kuluttajaekonomian dosentti.

Hänen tutkimuksellinen asiantuntemuksensa ja mielenkiintonsa kohdentuu kotitalouksien taloudelliseen päätöksentekoon, taloudelliseen osaamiseen ja velkaantumiseen.

Markkinoista hän on perehtynyt eniten vähittäiskauppaan ja finanssisektoriin.