Medialukutaidon opetuksen tueksi syntyi uutta aineistoa

Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilla on julkaistu uusi media- ja teknologialukutaitoon liittyvä opetuksen tukimateriaali: Nuori sosiaalisen median käyttäjänä.

Media- ja teknologialukutaito on tärkeä osa elämänhallintaa ja liittyy vahvasti kuluttajataitojen opetteluun. Napakkaan, alle kymmenen sivun tausta-aineistoon kannattaa tutustua ennen teeman käsittelyä oppitunnilla.

Tausta-aineistossa esitellään, miten nuoren identiteetti rakentuu sosiaalisessa mediassa. Sivuilla kuvaillaan myös sitä, kuinka erilaiset kaupalliset viestit ja brändit voi tunnistaa somessa. Kaupallisten viestien tunnistamisen opettelu on tärkeää, jotta nuori hahmottaa, kuinka omiin kulutuspäätöksiin voidaan vaikuttaa ulkopuolelta huomaamattomastikin.

Usein kuluttaja haluaa vahvistaa sosiaalisia suhteitaan kulutuksen avulla. Siksi on luonnollista, että kuluttamiseen pyritään vaikuttamaan erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Aineiston on toimittanut VTM Veera Värtinen.

Lue lisää

Valintoja, valintoja – voiko niitä opettaa?

Aikaisemmassa blogikirjoituksessa kysyin: eihän yhtä oikeaa väylää tulla hyväksi kuluttajaksi ole olemassa? Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kuluttamisen harjoittelu lähtee tiedostamisesta ja omasta harkinnasta, mutta joskus vaihtoehtojen runsaus voi tehdä hyvien valintojen tekemisestä vaikeaa.

Kerron teille nyt kohdalleni sattuneesta ”case hiusnaamiosta”. Seikkailin työpäivän jälkeen kosmetiikkatuotteita myyvän erikoisliikkeen tarjoushyllyjen välissä. Hetken mielijohteesta käteni tarttui alennetulla hintalapulla varustettuun hiusnaamiopurnukkaan. Muistin kyllä, että kylpyhuoneen kaapissa vanhenee vielä edellinen naamiopurkki käyttämättömänä. Laitoin hiusnaamion ostoskoriin ja lampsin kassalle – ennen kaikkea tyytyväisenä tekemästäni alennuslöydöstä.

Joskus valintojemme seuraukset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Niin hyvät kuin huonotkin.

Lue lisää

Varhaislapsuuden arjessa syntyvät kuluttajataidot ja tottumukset

Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018 nostaa esiin tärkeän kysymyksen: Lasten arki köyhyydessä. Tässä arjessa lapset oppivat tietonsa, taitonsa, asenteensa, toimintavalmiutensa sekä hyvinvointiin vaikuttavat tottumuksensa.

Mikä on alle kouluikäisen lapsen arkea?
Ihmisellä on syvään juurtunut ajatus, että kotiin liittyvät asiat opitaan kotona ja kodin kulttuurin kautta. Tätä täydentää varhaiskasvatus. On vanhempien ja huoltajien velvollisuus ja oikeus kasvattaa lapsensa. Meillä on kasvatusperinne, jonka mukaan olemme toimineet vuosituhansia. Arjen taidot on opittu kotona ja tekemällä on opittu. Arkikokemus on kuitenkin erilainen silloin, kun arki laajenee älypuhelimen tai tabletin kautta erilaisiin digitaalisiin ympäristöihin, jotka eivät ole vanhemmille tai kasvattajille tuttuja.

Lue lisää

Mitä ja miten opetamme, kun nuoren arki on palvelualustalla?

Inspiroiduin löytäessäni mediakasvattajien Fb-ryhmästä julkaisun, joka alkaa tiiviillä nykytilanteen kuvauksella:

”Digitaalinen teknologia on ollut sosiaalisen muutoksen katalysaattori henkilökohtaisten tietokoneiden yleistymisestä 1980-luvulla, World Wide Webin leviämiseen 1990-luvulla ja edelleen mobiililaitteiden ja sosiaalisen median nousuun 2000-luvulla. Vaikka koulut ovat monin tavoin sopeutuneet kehityskulkuun kahden viime vuosikymmenen aikana, yleinen käsitys on, että lasten, esiteinien ja teinien elämä pyörii sellaisten digitaalisten teknologioiden ja uusien toimintatapojen ympärillä, jotka ovat jotain aivan muuta kuin mitä he kohtaavat kouluopetuksessa.”

Lue lisää

Kulutatko viisain valinnoin vai viettien viemänä

Helsingin Sanomat kertoo Upright-yrityksestä 14.3.2018 otsikolla ”Annu Nieminen, 33, etsi Piilaaksosta hanketta, joka pyrkisi pelastamaan maailman – kun sitä ei löytynyt, hän perusti sen Suomeen”. Nieminen uskoo ihmisten toimivan rationaalisesti, kun oikeaa tietoa on tarjolla. Upright-yrityksessä kehitetään menetelmiä luoda datasta tietoa, joka kertoo kuluttajalle tiivistettynä ymmärrettävässä muodossa yritysten toiminnan vaikutukset ympäristöön, terveyteen yhteiskuntaan ja tiedon luomiseen.

Olen samaa mieltä: kun saamme selkeää tietoa oikeaan aikaan oikeassa yhteydessä, se ohjaa päätöksentekoamme. Uskon, että teknologia ja datan käyttö voisivat antaa meille kuluttajille todellista valtaa. Siihen tarvitaan tueksi datatalouden uusia palveluja, jotka sujuvoittavat kuluttajan fiksuja valintoja.

Lue lisää

Mediavirtaa täytyy analysoida ja arvioida – koulujen ja oppimisympäristöjen vastuu korostuu

Mediapedagogit, tutkijat ja journalistit ovat nostaneet blogeissaan viime viikkoina esille medialukutaidon eri näkökulmia. Kuka kasv@ttaaketä pohtii mediakriittisyyttä erityisesti kaupallisen vaikuttamisen ja kaupallisen sisällön tunnistamisen näkökulmasta.

Mediapedagogi Ismo Kiesiläinen toteaa blogipostauksessaan ”Median seuraaja tarvitsee hyvän roskapostisuodattimen”  näin:

”Mitä kriittisemmin haluamme mediaa lukea, sitä tiukemmin meidän on valikoitava se osa mediavirrasta, jonka otamme vakavasti. Siksi mielemme tarvitsee hyvän roskapostisuodattimen. Miten se toimii? Mistä taidoista se koostuu? Miten näitä taitoja voisi kehittää ja opettaa?”

Lue lisää

Digi-aika vaatii lapsen kasvattajilta paljon

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila pohtii Yle:n haastattelussa ”Kasvatus voi olla pahimmillaan vallan väärinkäyttöä”, kuka käyttää valtaa perheissä – lapset vai vanhemmat. Asiat, joista Kurttilan blogissa puhutaan liittyvät vahvasti kuluttamiseen. Kyse on siitä, millainen on vanhemmille tarjottu mielikuva hyvästä lapsuudesta, millaisia sosiaalisia paineita syntyy omistamisesta, miten käsitellä kaupallista viestintää ja kuinka kasvattaja kestää lapsen pettymykset. Kurttila on huolissaan myös lasten avuttomuuden lisääntymisestä ja vaatii vanhemmilta korjausliikkeitä kasvatukseen.

”Meillä on syntymässä avuttomien lasten sukupolvi, joiden toimintakyky on heikko. Itseluottamus valloittaa maailma ei kasva ministeritasoisessa kotien kuljetuspalvelussa. Tai suojelussa, jossa lapsi muuttuu avuttomaksi eikä luota enää itseensä ja ympäristöönsä. Vanhempien pitäisi tässäkin luottaa sekä lapseen että kasvuympäristöön.”

Lue lisää