Kohti ”resurssiviisautta”

Kuluttaminen on resurssien käyttöä. Se käsittää luonnon resurssit, talouden resurssit, sosiaaliset resurssit ja ajan resurssin. Uutena resurssina on myös ihmisistä digitaalisessa ympäristössä kerätty data. Opetuksessa resurssien käytön ajatellaan olevan talouskasvatusta. Luonnon resurssit siirretään ympäristökasvatuksen lokeroon, joka perustuu luonnontieteisiin. Taloudenpito nähdään rahankäyttönä ja se taas perustuu taloustieteisiin. Aika resurssina ja sen käyttö sekä kodin talous mielletään kuuluvaksi kotitaloustieteisiin ja kuluttajaekonomiaan. Dataa vaihdon välineenä ja resurssina ei vielä taida mikään tieteenala omistaa kouluopetuksen näkökulmasta.

Suuntaamme kohden yhä monialaisempia oppimiskokonaisuuksia ja tähtäämme tiedon lisäämisen sijasta viisauteen ja sivistykseen, jolla osataan toimia arjessa.

Kukaan ei voi kiistää talouskasvatuksen tarvetta. Pitää osata käyttää rahaa ja ostaa sen verran mihin omat rahat riittävät. Yhä useammin esitetään kouluopetukselle vaade opettaa budjetin tekoa.

Samaan aikaan ilmastonmuutos osoittaa luonnon resurssien käytön vievän meitä vääjäämättömästi kohti ekokatastrofia. Kouluopetukselle esitetään uusi vaade, on opetettava kuluttamaan ympäristöystävällisiä tuotteita.

Kolmannessa keskustelussa pohditaan lasten ruutu-aikaa, vanhempien roikkumista somessa ja pohditaan, miten ajankäyttöä voisi opettaa. Miten ihmisten aika saataisiin riittämään elämää, terveyttä ja hyvinvointia ylläpitäviin asioihin.

Neljännessä keskustelussa mietitään, miten yksilö voi antaa tai olla antamatta omat tietonsa mainonnan kauppatavaraksi maksuttomissa palveluissa. Tätäkin ”Mihin ja miksi tietonsa antaa ja mitä sillä saa?” -resurssia olisi tärkeä oppia kansalaisen hallitsemaan.

Voisimmeko oppijan kannalta yhdistää nämä kaikki arjen taidot yhdeksi kokonaisuudeksi? Yksinkertaisin ja perinteisin tapa olisi puhua oppiaineesta, jonka opetuksen tavoitteena olisi:

  • auttaa oppilasta hahmottamaan mitä kaikkea arjessa kuluttaa, mitä resursseja hänellä on
  • innostaa oppilasta tutkimaan miten eri resurssit ovat kytköksissä toisiinsa
  • auttaa oppilasta suunnittelemaan omien resurssien käyttöä
  • rohkaista oppilasta käyttämään kaikkia resurssejaan tasapainoisesti

Näihin tavoitteisiin voisi varmaan lisätä paljon muitakin. Pääajatukseni on kuitenkin se, että sen sijaan, että eri resurssien käytön opetuksessa keskittyisimme vain yhteen tärkeään ”resurssiluokkaan”, vaan näkisimme kokonaisuuksia, joilla on yhteiset lainalaisuudet. Kaikille resursseille on yhteistä se, että liikakäyttö yleensä aiheuttaa ongelmia niin yksilölle kuin yhteisöllekin. Resurssien tasainen jakautuminen tuo hyvinvointia yleensä kaikille. Resurssit ovat siis vaihdon välineitä ja niitä yhdistää kuluttaminen laajassa merkityksessään. Ohessa oleva kuvio ”Kuluttajana kulutuskierrossa” havainnollistaa Vuokko Jarvaa mukaillen kotitalouden resurssien käyttöä.

Onko kuluttajuus siis resurssiviisautta, jossa yhdistyy vastuu elinympäristöstä, omasta taloudesta, omasta ajankäytöstä sekä ymmärrys omista oikeuksia käytettäessä vaihdon välineenä niin rahaa kuin dataakin?

Miten näitä taitoja opitaan tulevaisuudessa? Tuskin ainakaan helpoimman kautta eli perustamalla uusia oppiaineita, vaan pikemminkin suuntaamme kohden yhä monialaisempia oppimiskokonaisuuksia ja tähtäämme tiedon lisäämisen sijasta viisauteen ja sivistykseen, jolla osataan toimia arjessa.

Luolahenkilön tunteita online

Media on muuttumassa yhä enenevissä määrin liikkuvaksi kuvaksi. Käsitykset elämästä ja todellisuudesta muodostuvat yhä useammin videoiden ja elokuvien kautta. Liikkuvassa kuvassa korostuvat tunne-elämykset.

Kuluttajakasvatuksessakin käsitellään yhä enemmän tunnetaitoja. Kuluttajan ostopolku on kulutusprosessi, joka alkaa haaveista ja harkinnasta, etenee ostotapahtuman ja maksamisen kautta tuotteen ja palvelun käyttöön, sopimusten hallintaan sekä niihin liittyvien maksujen hoitamiseen, joissakin tapauksissa reklamointiin tai asiallisen palautteen antamiseen.

Kuluttajan ostopolku oikeuksineen, vastuineen ja taloustaitoineen sisältää useita tärkeitä kasvatuksen paikkoja, ostopolun valintatilanteissa tarvitsemme tunnetaitoja ja itsetuntemusta. Kysymys on paljon enemmästä kuin mekaanisista ostamisen taidoista: pitää oppia tunteista, jotka ohjaavat toimintaamme kuluttajana. Ostopolulla yhdistyvät eri kasvatuksen alat. Ostopolun avulla opitaan ostamisen koko prosessi ja siihen vaikuttavia tekijöitä sen sijaan, että opettelisimme pelkästään tuntemaan, sääntöjä, vertailutaitoja tai prosenttilaskuja.

Kuluttajuutta on tarpeen opettaa kokonaisuutena ihan uudella tavalla, kun luolahenkilön tuntein kulutamme ja olemme kaupallisen viestinnän parissa 24/7 online.

Kulutus, tunteet ja media
Tunteet saavat meidät toimimaan ei-rationaalisesti – myös kuluttajana. Kasvatus on pyrkinyt kitkemään meistä luolahenkilön suoraviivaisia reagoinnin toimintatapoja. Etsimme toisten hyväksyntää ja ”rakkautta” pukeutumalla muodikkaasti. Ostamme sen suurimman leivonnaisen, jos se on edullisesti tarjolla. Tartumme uskomattomiin tarjouksiin, vaikka järjellä ajatellen emme saa nopeita voittoja. Jokin alkukantainen itsesäilytysvaisto, joskin vääristynyt, saa meidät käyttäytymään itsellemme vahingollisesti, vastoin parempaa tietoa. Tämä on tuttua käyttäytymisen taloustieteen esittelemissä käytösvinoumissa ja myös tunnetaitojen opettamisessa.

Kuluttaja- ja talouskasvatuksessa oppilaan ohjaaminen tunteiden tunnistamiseen omissa kulutuspäätöksissään on yksi tärkeimmistä opetuksen tavoitteista.

Perheessä opitut sekä yhteisön mallit ja rutiinit ovat kuitenkin ehkä merkittävin tunnepohjaista käyttäytymistämme säätelevä oppimistulos. Lapsuudessa ja nuoruudessa opimme tavan reagoida, kokea, tuntea ja käyttäytyä –  se kuinka vahvasti olemme tunteiden vietävissä, on monen seikan yhteistulos.

Apua voisi olla siitä, jos pystymme pysähtymään. Usein hetken tuumattuamme osaamme tunnistaa ja nimetä tunteitamme, ehkä silloin emme toimi vastoin tietoamme. Toinen tapa on luoda itselle mahdollisimman paljon hyvinvointia tukevia tottumuksia ja saada niistä suojaa.

Tunteet eivät siis ole se varsinainen ongelma, vaan se, miten viettien viemänä luolahenkilön kaltaisesti toimimme. Järjellä ajateltuna voi olla erikoista, että valitsemme helpon ratkaisun, tunteisiin vetoamalla vaikutetaan käytökseemme tai muiden ihmisten valinnat ohjaavat meitä.

Vaikutukselle alttiina koko ajan
Nuorten elämän kannalta oleellisin muutos on siinä, että digiaikana syntyneet eivät enää erikseen mene verkkoon, vaan he ovat verkossa 24/7. Se on elämää, kun meille vanhemmille se on osa elämää. Verkossa eläminen on pääasiassa kuvallista viestintää, kun taas tekstiin tottuneet sukupolvet menevät erikseen verkkoon etsimään tekstimuotoista tietoa.

Mainonnassa on jo pitkään vaikutettu elävän kuvan kautta, vaikka sen ohessa perinteiset, tekstiin perustuvat printtimainokset ovat olemassa edelleen. Opetettaessa mainonnan tunnistettavuutta opettajan on helppo puhua oppilaille mainonnan perinteisistä keinoista. Liikkuva kuva sisältää monikanavaisesti vaikuttavia tunne- elementtejä. Markkinointiin tarkoitettua liikkuvaa kuvaa on verkossa paljon ja median käyttäjinä altistumme kaupalliselle vaikuttamiselle yhä monipuolisemmin.

Tunteisiin vaikutetaan luomalla erilaisia tunnelmia: sisällön tai tiedon kylkiäisenä tulevaa tunnelmaa ei voida mitata tai säännöin säädellä. Silti juuri se tunnelma johdattaa meidät ostopolulle, se yhdistää meitä taiteen keinoin, se saa meidät kuulumaan joukkoon, jakamaan omaa elämäämme ja kulutustamme tarinoina muille sekä olemaan läsnä. Merkityksellisyys kutsuu ostamaan.

 

Penno vahvistaa talousosaamista

Takuusäätiö julkaisi keväällä 2016 Penno.fi -verkkosovelluksen. Kahdessa ja puolessa vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Olemme oppineet vähintäänkin peruskurssin verran teknisen sovelluskehittämisen ja koodaamisen saloja. Eniten meidät on kuitenkin yllättänyt se, miten monin eri tavoin Pennoa on voitu hyödyntää talousosaamisen tukena.

Tavoitteenamme on herätellä erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ottamaan raha-asiat hallintaansa ja tarjota helppokäyttöinen väline rahankäytön seurantaan ja suunnitteluun. Penno on vakiinnuttanut paikkansa myös ammattilaisten työvälineenä. Se on osoittautunut hyväksi keinoksi raha-asioiden puheeksi ottoon niin henkilökohtaisissa asiakastapaamissa kuin erilaisissa ryhmissä. Sähköinen sovellus on saanut rinnalleen myös paperisen työkirjan, jota on hyödynnetty ahkerasti erityisesti ryhmämuotoisessa kotitalousneuvonnassa:

”Kohtaan esimerkiksi erilaisia nuorten ryhmiä ja pikkulapsiperheitä. Näiden ryhmien kohdalla työkirja on ollut pelastus. Siihen saa konkreettisesti näkyville, mihin rahat menee ja sitä on helppo käyttää herättelijänä puhuttaessa raha-asioista.”

Penno on avannut Takuusäätiölle myös uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä kanavia sen laajamittaiseen levitykseen. Tälläkin hetkellä Penno on ”Mun elämä, mun rahat” -kiertueella yhteistyössä Taloudellinen tiedotustoimisto TAT:n kanssa. Kiertue vierailee noin 70 ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolella Suomea syksyn 2018 ja vuoden 2019 aikana. Haastamme opiskelijoita pohtimaan omaa rahankäyttöään muun muassa Penno-videon avulla. Viestimme on otettu oppilaitoksissa innostuneesti vastaan ja mietimme parhaillaan jatkotoimenpiteitä sen suhteen, miten Pennoa voitaisiin hyödyntää eri oppilaitoksissa vielä syvällisemmin opetuksen välineenä.

Pennon tarina saa jatkoa myös tulevina vuosina. Sen kehittämistä ja levittämistä jatketaan Takuusäätiön ja Marttaliiton huhtikuussa 2018 käynnistyneessä kolmivuotisessa Rahat riittää -hankkeessa. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan myös kokonaan uusia talousneuvonnan ja -ohjauksen menetelmiä ja välineitä soveltamalla muun muassa käyttäytymistaloustiedettä. Tavoitteena on tuupata (nudge) ihmisiä tekemään taloudellista hyvinvointiaan edistäviä valintoja ja myös pysymään niissä. Esimerkiksi säästämisen aloittaminen koetaan monesti vaikeaksi etenkin, jos tulot ovat pienet tai epäsäännölliset. Tavoitteena on löytää uudenlaisia keinoja, jotka kannustavat kartuttamaan vararahastoa. Iloitsemme kovasti siitä, että palautteen perusteella Penno on jo nyt motivoinut käyttäjiään säästämään:

Pennossa kaikki on uskomattoman helppoa ja sen avulla on mielenkiintoista haastaa itseä. Rahaa on jäänyt säästöön ihan uskomattoman paljon tulotasoon nähden ja se vähän koukuttaakin pyrkimään samaan säästötasoon kuin aiempina kuukausina.”

Kehitämme Pennoa yhteistyössä niin Pennon käyttäjien kuin eri alojen ammattilaistenkin kanssa. Uusin versio julkaistaan jo tämän vuoden joulukuussa. Siinä on parannettu Pennon graafista ilmettä sekä käytettävyyttä. Toivottavasti tulevina vuosina näkee päivänvalon myös uusi Penno-mobiilisovellus, sillä sitä on toivottu meiltä paljon. Nykyinen verkkopohjainen Penno-sovellus toimii jo nyt laitteesta riippumatta niin tietokoneella kuin kännykällä, kunhan niissä vain on toimiva internetyhteys.

 Pennon myötä olemme löytäneet luontevia tapoja ja kanavia puhua raha-asioista ihmisläheisesti ja ei-ongelmakeskeisesti. Rahasta kannattaakin puhua ääneen, jotta siihen liittyvät tabut vähitellen murtuvat. Uskomme myös, että Penno voi vaikuttaa niin taloudelliseen käyttäytymiseen kuin asenteisiinkin. Joko sinä olet kokeillut?


Artikkelin kirjoittajat

Minna Markkanen, kehittämispäälikkö

Maija Isaksson projektisuunnittelija

Takuusäätiö

Penno.fi on ilmainen työkalu rahanhallintaan. Kirjaamalla Pennoon päivittäiset menosi ja tulosi, näet rahatilanteen yhdellä silmäyksellä ja voit suunnitella tulevaisuuttasi paremmin – oli se arkimenojen hahmottaminen tai seuraavaan unelmaan säästäminen. Pennosta on julkaistu myös työkirja, jonka voi tulostaa tai tilata Takuusäätiön nettisivuilta. Seuraa Pennoa myös Twitterissä (@penno_fi) tai Facebookissa (Penno.fi).

Rahat riittää -kehittämishankkeessa kehitetään uusia menetelmiä ja välineitä kotitalouksien taloudenhallinnan tueksi. Hankkeen ensisijaisina kohderyhminä ovat kotoa pois muuttavat nuoret aikuiset ja työelämästä eläkkeelle 5-10 vuoden kuluessa siirtymässä oleva henkilöt. Hanketta toteuttaa Takuusäätiö yhdessä Marttaliiton kanssa ja hanke rahoitetaan Veikkauksen tuotoilla.

 

Ota taloustaidot opetuksen aiheeksi

Taloustaidot puhuttavat tänäkin syksynä, ne ovat myös keskeinen osa kuluttajataitoja. Kuluttajataidot puolestaan ovat kulutuksen prosessin hallintaa. Taloustaitojen opetuksessa kannattaa lähteä liikkeelle siitä, mitä kuluttajalla tarkoitetaan. Kuluttaja on ostaja, joka tekee sopimuksia yritysten kanssa. Kuluttajan käsitteen määrittelyä opetuksessa tarvitaan, kun pohditaan arjessa toimivan yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia ostajana. Kuluttajan oikeuksia ja vastuita voi hahmottaa ja käyttää, jos tuntee kuluttajan käsitteen.

Kuluttajataitoja tarvitaan prosessissa, jonka tuloksena kuluttaja päättää tekeekö kaupan eli sopimuksen yrityksen kanssa vai ei. Taitoja tarvitaan niin ennen kauppaa tiedonhaku- ja taloudenhallinnan vaiheissa kuin myöhemmin kaupassa syntyneen sopimuksen hallinnoinnissa tai tuotteen tai palvelun virheestä reklamoitaessa.

Talouteen liittyvät taidot ovat yksi osa ostoprosessia eli ostopolkua.

Opetukseen ajankohtaisuutta kuluttajaneuvonnan somesta

Kuluttajaneuvonnan Facebook- sivulla ja Instragrammissa on meneillään tämän kuukauden ajan taloustaitoihin liittyvä teema. Seuraa postauksia ja käytä niitä opetuksessasi.

KKV:n YouTube kanavalta löydät teemaan liittyviä videoita

Tässä esimerkkinä kolme videota, jotka kannattaa näyttää jokaiselle ikäluokalle.

Mitä sopimuksella sovitaan

 

Laskut myöhässä

 

Kuluttajan oikeudet ja vastuut

Kuluttajakasvatus hyödyttää kuluttajien lisäksi yrityksiä

Kuluttajakasvatuksesta, talouslukutaidosta ja kuluttajan vastuusta puhutaan nyt paljon. Silloin kun kuluttaja on osaava ja aktiivinen, asiat hoituvat. Mutta auttaako kuluttajan osaaminen, jos yritys ei kanna omaa vastuutaan? Markkinoiden toimivuus perustuu vuorovaikutukseen – kummallakin osapuolella on oma osuutensa onnistuneissa transaktioissa. Kuluttajan osaaminen ei korvaa puutteita yrityksen toiminnassa eikä poista yrityksen vastuuta.

EU:n komissio julkaisi huhtikuussa tiedonannon New Deal for Consumers – Kuluttajat vahvempaan asemaan. Komissio on valmistellut useita toimenpiteitä kuluttajien aseman parantamiseksi sisämarkkinoilla. Toimien tavoitteena on lisätä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia, edistää oikeudenmukaisuutta ja vahvistaa luottamusta sisämarkkinoilla. Tehokkaasti toimeenpantu lainsäädäntö takaa kuluttajille vähimmäissuojan. Kun kuluttajat voivat luottaa siihen, että säännöksiä noudatetaan ja perusasiat ovat markkinoilla kunnossa, heille avautuu mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Perusasioiden varmistamiseen ei tarvitse käyttää aikaa.

Tietosuoja-asetuksen artikla 20 antaa kuluttajalle hyvän välineen yritysten kilpailuttamiseen: kuluttaja voi siirtää oman käyttäjäprofiilinsa tiedot toiseen yritykseen.

Lue lisää

Uudet maksutavat hämmentävät myös opettajia

Samaan aikaan kun pohditaan riihikuivan käteisen tulevaisuutta, markkinoille saapuu alati uusia vaihtoehtoisia maksutapoja. Käteinen, maksukortti ja laskulla maksaminen ovat varmasti kaikille tuttuja, mutta kun puhutaan yhä monipuolisemmasta mobiilimaksamisesta, datalla maksamisesta tai hyödykesidonnaisista luotoista, joutuisin miettimään kaksi kertaa ennen maksutapaan tarttumista. Oma lukunsa ovat bitcoinit. Rahalla maksamisen sijaan oppilaille kannattaisikin ehkä konkretisoida yleisesti kuluttajakaupan vaihdannan välineistä sekä oman talouden resursseista.

Verkkokaupassa asioinnista ja maksamisesta on tullut kuluttajalle elämys. Parhaimmillaan olen saanut kirjan verkkokaupasta kotiovelleni kolmella klikkauksella.

Lue lisää

Pennottamalla parempia päätöksiä

Talouslukutaidon vahvistamista käsitellään juuri julkaistussa Suomen Pankin Maksuneuvoston e-kirjasessa Talouslukutaito 2020-luvulla (8.5.2018). Siinä muun muassa Takuusäätiön Juha A. Pantzar peräänkuuluttaa sopivien ja toimivien välineiden tarpeesta opetuskäyttöön. Tämän blogin edellisessä kirjoituksessa Taina Mäntylä puolestaan kannusti puhumaan mainonnasta ja kuluttamisesta nuorten kanssa. Lisäksi hän toi esiin, että nuorille suunnatussa talouskasvatuksessa kannattaa käyttää välineitä, joita nuoret itse joka tapauksessa käyttävät. Erilaiset sosiaalisen median kanavat ovat hyvä keino tavoittaa nuoria.

Kuka hyötyy Pennosta

Lue lisää