Ota taloustaidot opetuksen aiheeksi

Taloustaidot puhuttavat tänäkin syksynä, ne ovat myös keskeinen osa kuluttajataitoja. Kuluttajataidot puolestaan ovat kulutuksen prosessin hallintaa. Taloustaitojen opetuksessa kannattaa lähteä liikkeelle siitä, mitä kuluttajalla tarkoitetaan. Kuluttaja on ostaja, joka tekee sopimuksia yritysten kanssa. Kuluttajan käsitteen määrittelyä opetuksessa tarvitaan, kun pohditaan arjessa toimivan yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia ostajana. Kuluttajan oikeuksia ja vastuita voi hahmottaa ja käyttää, jos tuntee kuluttajan käsitteen.

Kuluttajataitoja tarvitaan prosessissa, jonka tuloksena kuluttaja päättää tekeekö kaupan eli sopimuksen yrityksen kanssa vai ei. Taitoja tarvitaan niin ennen kauppaa tiedonhaku- ja taloudenhallinnan vaiheissa kuin myöhemmin kaupassa syntyneen sopimuksen hallinnoinnissa tai tuotteen tai palvelun virheestä reklamoitaessa.

Talouteen liittyvät taidot ovat yksi osa ostoprosessia eli ostopolkua.

Opetukseen ajankohtaisuutta kuluttajaneuvonnan somesta

Kuluttajaneuvonnan Facebook- sivulla ja Instragrammissa on meneillään tämän kuukauden ajan taloustaitoihin liittyvä teema. Seuraa postauksia ja käytä niitä opetuksessasi.

KKV:n YouTube kanavalta löydät teemaan liittyviä videoita

Tässä esimerkkinä kolme videota, jotka kannattaa näyttää jokaiselle ikäluokalle.

Mitä sopimuksella sovitaan

 

Laskut myöhässä

 

Kuluttajan oikeudet ja vastuut

Kuluttajakasvatus hyödyttää kuluttajien lisäksi yrityksiä

Kuluttajakasvatuksesta, talouslukutaidosta ja kuluttajan vastuusta puhutaan nyt paljon. Silloin kun kuluttaja on osaava ja aktiivinen, asiat hoituvat. Mutta auttaako kuluttajan osaaminen, jos yritys ei kanna omaa vastuutaan? Markkinoiden toimivuus perustuu vuorovaikutukseen – kummallakin osapuolella on oma osuutensa onnistuneissa transaktioissa. Kuluttajan osaaminen ei korvaa puutteita yrityksen toiminnassa eikä poista yrityksen vastuuta.

EU:n komissio julkaisi huhtikuussa tiedonannon New Deal for Consumers – Kuluttajat vahvempaan asemaan. Komissio on valmistellut useita toimenpiteitä kuluttajien aseman parantamiseksi sisämarkkinoilla. Toimien tavoitteena on lisätä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia, edistää oikeudenmukaisuutta ja vahvistaa luottamusta sisämarkkinoilla. Tehokkaasti toimeenpantu lainsäädäntö takaa kuluttajille vähimmäissuojan. Kun kuluttajat voivat luottaa siihen, että säännöksiä noudatetaan ja perusasiat ovat markkinoilla kunnossa, heille avautuu mahdollisuuksia vaikuttamiseen. Perusasioiden varmistamiseen ei tarvitse käyttää aikaa.

Tietosuoja-asetuksen artikla 20 antaa kuluttajalle hyvän välineen yritysten kilpailuttamiseen: kuluttaja voi siirtää oman käyttäjäprofiilinsa tiedot toiseen yritykseen.

Lue lisää

Uudet maksutavat hämmentävät myös opettajia

Samaan aikaan kun pohditaan riihikuivan käteisen tulevaisuutta, markkinoille saapuu alati uusia vaihtoehtoisia maksutapoja. Käteinen, maksukortti ja laskulla maksaminen ovat varmasti kaikille tuttuja, mutta kun puhutaan yhä monipuolisemmasta mobiilimaksamisesta, datalla maksamisesta tai hyödykesidonnaisista luotoista, joutuisin miettimään kaksi kertaa ennen maksutapaan tarttumista. Oma lukunsa ovat bitcoinit. Rahalla maksamisen sijaan oppilaille kannattaisikin ehkä konkretisoida yleisesti kuluttajakaupan vaihdannan välineistä sekä oman talouden resursseista.

Verkkokaupassa asioinnista ja maksamisesta on tullut kuluttajalle elämys. Parhaimmillaan olen saanut kirjan verkkokaupasta kotiovelleni kolmella klikkauksella.

Lue lisää

Pennottamalla parempia päätöksiä

Talouslukutaidon vahvistamista käsitellään juuri julkaistussa Suomen Pankin Maksuneuvoston e-kirjasessa Talouslukutaito 2020-luvulla (8.5.2018). Siinä muun muassa Takuusäätiön Juha A. Pantzar peräänkuuluttaa sopivien ja toimivien välineiden tarpeesta opetuskäyttöön. Tämän blogin edellisessä kirjoituksessa Taina Mäntylä puolestaan kannusti puhumaan mainonnasta ja kuluttamisesta nuorten kanssa. Lisäksi hän toi esiin, että nuorille suunnatussa talouskasvatuksessa kannattaa käyttää välineitä, joita nuoret itse joka tapauksessa käyttävät. Erilaiset sosiaalisen median kanavat ovat hyvä keino tavoittaa nuoria.

Kuka hyötyy Pennosta

Lue lisää

Zaldo taltuttaa hälläväliä-tyyliä talousasioissa

Mini-Zaldo rantautui alakoulujen opetukseen viime syksynä. Helppokäyttöinen verkkosivusto on erityisesti 4.-6.-luokkalaisille suunnattu oppimisympäristö kiinnostavista talousasioista tehtävineen ja peleineen. Mini-Zaldo on isomman mörön, Zaldon, pikkusisar. Valloilleen päästessään möröt aikaansaavat taloudellisia ongelmia ja hälläväliä-elämäntyyliä. Nuorten tehtävänä on kesyttää finanssimöröt ja pysyä itse ’kukkaron herrana’.

Zaldo.fi on maksuton oppimisympäristö, jota koko luokka voi käyttää joko tietokoneilla tai mobiililaitteilla esimerkiksi yhteiskuntaopin ja matematiikan oppiaineissa. Ja miksei myös muissakin talousasioita lähellä olevissa opetuksen arkisissa tilanteissa. Mini-Zaldossa käydään läpi asioita muun muassa pätäkästä, perheen hilloista, omasta kukkarosta ja kulutuskemuista.

Lue lisää

Omaan kotiin -teema opettaa taloustaitoja käytännönläheisesti

Minkä teeman ympärille kuluttajuutta ja arjenhallintaa käsittelevä oppitunti tai monialaisen oppimisen kokonaisuus kannattaa rakentaa? Kotitalouden oppiaineessa usein käytetty teema on asumisen suunnittelu, jossa käsitellään nuoren itsenäiseen elämään liittyviä asioita. Se sopii parhaiten yhdeksäsluokkalaisille. Opettajien kannattaa tehdä yhteistyötä, koska teema on laaja ja siinä saavutetaan monen oppiaineen ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteita.

Asumiseen perehtyessään nuoret kohtaavat runsaasti kaupallista sisältöä. Tätä sisältöä pitää käsitellä mainonnan- ja medialukutaidon menetelmin. Samalla kun oppilaat käyttävät verkkoa tiedonhakuun, opetuksessa opetetaan, että hakukoneet (esimerkiksi Google) toimivat kaupallisin periaattein kuten vertailusivutkin. Bloggaajat, tubettajat ja muut somettajat tekevät kaupallista yhteistyötä yritysten kanssa, mitä opetuksesa on tarpeen korostaa.

Lue lisää

Havainnollista ostopolun avulla talous- ja kuluttaja-asioita yhteiskuntaopin opetuksessa

Perusopetuksen yhteiskuntaopin opetuksessa ohjataan oppilaita seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään.

Mikä on ajankohtaista kuluttajuuteen liittyvissä kysymyksissä? Entä miten ajankohtaiset kuluttajuuden ja talouden ilmiöt liittyvät oppijan omaan elämään? Perusopetuksen 7–9 -luokilla oppilaita ohjataan arvioimaan yhteiskunnan ja talouden kysymyksiä sekä vertailemaan niihin liittyviä mielipiteitä ja toimintavaihtoehtoja erilaisten ihmisryhmien ja arvopäämäärien kannalta. Samaan aikaan Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa 13.9.2017 lukion opiskelija toivoo lisää talouskasvatusta kouluihin ja  19.9. 2017 Yrityskylän johtaja korostaa harjoittelun merkitystä taloustaitojen oppimisessa. Ollaan perimmäisen kysymyksen äärellä: mitä ja miten kuluttajuudesta ja taloudesta on tarkoituksenmukaista opettaa? Miten koulu voi kehittää taloustaitoja, joilla selviydytään aikuisena?

Talous- ja kuluttajakasvatuksella on pitkät perinteet ja opetuksessa on vakiintuneet sisällöt. Miten pysymme yhteiskunnan muutoksessa mukana? Digitalisaatio on tuonut monia kuluttajansuojaan sovellettavia ja vaikuttavia asioita, joita ei kuluttajasuojalaissa erikseen kuvata, vaan niitä sovelletaan digitaalisessa toimintaympäristössä. Enää ei riitä talouden perinteisten käsitteiden kuvaaminen tai tavaran virheestä puhuminen käyttäen esimerkkinä fyysisiä tavaroita tai vaikkapa kampaamopalveluita.

Opetuksessa ja kaikissa oppimateriaaleissa on vahvistettava kuluttajansuojan kuvaamista digitaalisessa ympäristössä. Kuluttajuuden opetuksen yksi kulmakivi on yhteiskuntaoppi, jonka opetuksessa annetaan yleiskäsitys kuluttajansuojasta.

Ota opetukseen käytännönläheistä ja tuttua!
Perinteisesti kuluttaja -ja taloustaitojen opetuksen keskiössä on ostopäätös, lainan ottaminen, säästäminen ja yksittäiset kauppasopimukset. Rahankäyttö on enemmän kuin päätöksentekoa säästämisen ja velanottamisen välillä tai budjetin laatiminen. Rahankäyttö on myös tottumuksia ja tunnetaitoja. Ostaminen on enemmän kuin pelkkä ostopäätös. Se on prosessi, ostopolku, jonka vaiheiden onnistuminen vaikuttaa kuluttajansuojaan. Ostopolun eri vaiheiden aikana paljastuu, onko kuluttaja saanut riittävät ja oikeat tiedot valintojen tekemiseksi, ovatko markkinoinnissa ja asiakassuhteissa käytetyt menettelyt asianmukaiset ja ovatko sopimusehdot kohtuulliset.

Kuluttajauus kannattaa opettaa ostopolun kautta ja käyttää esimerkkinä oppilaille tuttuja ilmiöitä. Ostopolku tai kuluttajansuoja eivät verkossa periaatteiltaan poikkea perinteisestä kaupanteosta, mutta alusta- ja jakamistaloudessa nämä totutut säännöt eivät välttämättä enää toimikaan. Keskiössä on kansalaisen ja kuluttajan roolin ja toimintaympäristön esittely. Kuluttajasta kaupan osapuolena annetun kuluttajansuojalain mukaisen määritelmän lisäksi on opetuksessa tarpeen esitellä kauppapaikat – verkkokauppa, kivijalkakauppa ja alusta – sekä tuoda esimerkkejä tilanteista, joissa toimitaan kuluttajana kuluttajansuojalain tarkoittamassa merkityksessä. Vastaavasti puhuttaessa kahden yksityishenkilön välisestä kaupasta on tarpeen ottaa esille myös digitaalisilla alustoilla käytävä kauppa.

Kuluttaja- ja talousosaaminen sekä sen osana kuluttajansuojan tunteminen sisältyvät kaikkeen opetukseen, joissa käsitellään markkinointia, vertailusivuja, ostamista, maksamista, reklamointia tai velkaantumista samoin kuin tuotteen hävittämistä tai palvelun tilauksen päättämistä. Jos itse opettaisin yhteiskuntaoppia, käyttäisin ostopolkua konkretisoimaan kuluttajansuojaa ja kehittämään oppilaan taloustaitoja. Lähteenä voi käyttää KKV:n julkaisemaa opettajan tausta-aineistoa Tietoa digitaalisen kaupankäynnin ilmiöistä, ja siihen suunniteltuja oppimistehtäviä.


Kirjoittaja

Taina Mäntylä toimii KKV:ssa kuluttajakasvatuksen asiantuntijana. Taustaltaan Taina on kuluttaja, kotitalousopettaja ja lastentarhaopettaja, joka on opettanut ja kasvattanut työhistoriansa aikana melkein kaiken ikäisiä.