Oppimisympäristön muutos vaikuttaa meihin kaikkiin

Tämä blogin nimessä on kohta viisi vuotta kyselty, että kuka kasvattaa ketä?  Nimi syntyi ihmetyksestä oppimisympäristöjen muutoksessa. Blogin postauksissa on ruodittu arjen oppimista, kulutustottumuksia ja niiden syntymistä.

Olemme löytäneet kysymyksiin vastauksia. Lisäksi on syntynyt aimo määrä havaintoja siitä, mitä kuluttajataidoissa ja kuluttajaosaamisessa on meneillään.

Aiemmin kuluttajataidot olivat aikuisuuden taitoja, joita kokeneemmat eläjät siirsivät nuoremmille polville. Piti osata budjetoida ja säästää sekä osata tarvittaessa tehdä reklamaatio. Mainonnan osalta oli tärkeää tunnistaa mainos ja ymmärtää, että kaikkea ei aina kannata ottaa niin todesta.

Pikkuhiljaa kokeneemmankaan eläjän tiedoilla ei välttämättä selvinnyt kuluttajana. Diginatiivit pärjäsivät mennen tullen vanhan liiton kuluttajakasvattajalle niin verkkokaupassa kuin jakamistalouden koukeroissakin. Vertaiset ja bloggaajat huolehtivat kasvattamisesta, tosin tiedostamatta ja suunnittelematta ajan trendien ohjaamana.

Kuka lopulta kasvattaa ja ketä?

Kaikki kasvattavat ja sosialisaation merkitys on yhä suurempi. Jos taloustaidot jäävät oppimatta tai kasvamme yhä enenevässä määrin ylikulutuksen suuntaan, ei kannata kysellä onko vanhemmilla vai koululla jääneet arjen taidot opettamatta. Mallioppimisen rooli on merkittävä osaamisen kehittymisessä ja tottumusten muodostumisessa.

Verkossa tarjotaan viihdettä, tietoa, myydään ja vaikutetaan – mieluiten vuorovaikutteisesti. Verkon toimijat eivät kuitenkaan ajattele kasvattavansa, eikä verkkoympäristössä ole sovittuja oppimisen tavoitteita. Kasvattajana toimii verkottunut vaikuttajajoukko.

Kasvatukseen sitoutunut aikuinen pyrkii pohtimaan toiminnassaan sitä, mitkä ovat ne yhteiset arvot, joilla kasvuympäristöä rakennamme. Mieltääkö verkon vaikuttaja itsensä kuluttajakasvattajaksi?  Miten verkostoituneeseen yhteisöön verkossa syntyy sellaista aikuisen vastuuta, jota olemme tottuneet kasvatuksessa ja opetuksessa oppimisympäristöön sisällyttämään?

Oppimista ohjaava opettaja – oppijalle muotoiltu sisältö

Blogi lakkaa pian kysymästä ”kuka kasvattaa ketä?” Sen sijaan blogissa keskitytään pohtimaan, mitä ja miten opetamme, sekä mihin ohjaamme. Blogi kertoo ajankohtaisista ilmiöistä, jotka vaikuttavat meihin ihmisinä, kuluttajina ja työntekijöinä.

Blogi lakkaa pian kysymästä ”kuka kasvattaa ketä?” Sen sijaan blogissa keskitytään pohtimaan, mitä ja miten opetamme, sekä mihin ohjaamme.

Blogissa jäsennetään oppimisen maailmaa, jotta lapsista voi kasvaa osaavia kuluttajia tai tulevia vähittäiskaupan työntekijöitä ja yrittäjiä, joille oikeudet ja velvollisuudet eivät ole pelkkiä sääntöjä ja kestävyys on enemmän kuin tuotteistettu ja myyntiä edistävä sana. Tulevien ammattilaisten kuluttajaosaamiseen liittyvät aiheet vahvistavat rooliaan. Blogissa huomioidaan jatkossa tarjottujen sisältöjen osalta vahvemmin opetusalan toimijat riippumatta opetettavasta koulutusasteesta.

Blogia uudistetaan lähiaikoina lukijaystävällisemmäksi ja samalla se saa uuden, paremmin kuvaavan nimen. Keräämme palautetta lukijoilta, jotta blogi palvelisi jatkossa kuluttajaosaamisesta kiinnostuneita entistä paremmin.

 

Ostamisen askelista oppia kuluttamiseen

Juuri äskettäin luin mainoksen, jossa markkinoinnin ammattilaisille tarjotaan koulutusta siitä, miten sisältömarkkinointi sijoitetaan mahdollisimman tehokkaasti kuluttajan ostopolulle. Koko ajan markkinoijat tuntevat kulutuskäyttäytymisemme yhä tarkemmin. Kuljemme viitoitettuja polkuja ja polulle jättämämme jäljet tutkitaan, analysoidaan ja sen perusteella meille markkinoidaan taas lisää ja yhä kohdennetummin.

Samaan aikaan toisaalla, opettaja on haasteen edessä: Opeta talouskasvatusta, opeta arjenhallintaa, opeta medianlukutaitoa, opeta toimimaan oikeuksien ja vastuiden mukaan. Kaiken tämän lisäksi pitää valmentaa uusi sukupolvi estämään ekokatastrofi.

Opettajien työnä on tehdä parhaansa oppimisen eteen, yhteiskunnan ja yksilön hyvinvoinnin parhaaksi.

KKV:n tehtävä on edistää kuluttajien oppimista. Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme kehittäneet opetustapaa, jossa kuluttajakasvatuksen oppisisällöt on sijoitettu myös ostopolulle. Tällä ostopolulla ei ole tarkoitus myydä, vaan antaa oppijalle kokonaiskäsitys siitä, mistä ostaminen alkaa, miten meihin vaikutetaan, miten kauppa syntyy ja miten taloutta hallitaan.

Perusajatus on se, että oppija hahmottaa ostamisen kokonaisuuden, voi helpommin hallita omaa profiiliaan ostajana, hallita itseen kohdistuvaa mainontaa, oivaltaa miksi vastaanottaa niin itselle osuvia mainoksia. Lisäksi oppii myös tunnistamaan mainontaa. Ostopolun avulla hahmottaa miten kauppa syntyy ja miten sopimuksia ja niihin liittyviä maksuja hallitaan. Ostopolun ymmärrettyään saa miellekartan, joka auttaa selviytymään omassa kulutusmaisemassa.

Nyt tästä kehittäjien haaveesta on syntymässä ensimmäinen peruskouluikäiselle sopiva oppimateriaali. Ostajan askeleet -peli on pian testausvaiheessa. Testaajina ovat erityisesti kotitalous- ja yhteiskuntaopin opettajat. Palautetta kerätään 9.11. Kotitalousopettajien koulutuspäivillä.

Koulutuspäivillä järjestetään työpaja, jossa kotitalousopettajat saavat pelattavakseen testausvalmiin peliversion. Peliä kehitetään saadun palautteen ja toiveiden pohjalta eteenpäin. Pelin tueksi tuotetaan myös opettajille taustamateriaali, joka opastaa pelin käyttöönottoon sekä antaa vinkkejä aiheiden käsittelyyn opetuksessa. Peli julkaistaan tammikuulla Educa-messuihin mennessä.

Ammatillisen blogisarjan osa II: Esittävästä demonstraatiosta kohti kokeilevaa simulaatiota

Omista opinnoistani mieleeni on jäänyt parhaiten ammattiin ohjaava sovittelukurssi, joka järjestettiin Lapin yliopistossa. Kurssi oli suunnattu oikeustieteen opiskelijoille ja siellä tutustuttiin sovittelijana toimivan lakimiehen rooliin. Saimme tutustua ennakolta käsiteltävänä olevaa mökkiriitaa koskevaan aineistoon, minkä jälkeen kokoonnuimme suureen saliin seuraamaan sovitteludemonstraatiota. Demonstraatiossa professorit näyttelivät riidan kahta osapuolta ja vieraileva tuomari sen sovittelijaa. Meidän tehtävämme puolestaan oli analysoida kaikkea sitä, mitä kuulimme ja näimme tuomioistuinsovittelussa tapahtuvan ja jäsentää havaintomme ohjaavien kysymysten avulla oppimispäiväkirjaksi.

Osallistava aktivointi

Vaikka demonstraatiosta on kulunut nyt jo viisi vuotta, muistan sovittelutilanteen edelleen hyvin elävästi. Tämä johtuu varmasti siitä, että esittävänä opetusmuotona se ruokki erityisesti näkö- ja kuuloaistia. Olisin mielelläni halunnut kokeilla sovittelijan tehtävää itsekin, jolloin huomasin menetelmän puutteet tekemällä oppimisessa: demonstraatio kun ei sellaisenaan perustu kokemukselliseen oppimiseen.Lue lisää

Voiko kuluttaja vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen videoiden katselulla?

Vastaus: voi, vähentämällä videoiden katselua. Miksi? Keskustelussa kuluttajan vaikutusmahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä toistuvat usein jo tutuksi tulleet ilmastoteot. Sellaisia ovat esimerkiksi ruokahävikin välttäminen, energian säästäminen, kierrättäminen, julkisen liikenteen ja satokauden kasvisten käytön suosiminen, vesi- ja hiilijalanjäljen pienentäminen – mahdollisuuksia on moneksi! Viime vuosina on alettu kiinnittämään enemmän huomiota myös tieto- ja viestintäteknologian aiheuttamaan kasvavaan energian kulutukseen ja sen hiilidioksidipäästöjen määrään – tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt on uutisoitu olevan jo kovemmat kuin lentoliikenteellä.

Tämän YLE:n uutisen mukaan eritoten nettivideoiden ja suoratoistopalvelujen katselun suosio aiheuttaa tieto- ja viestintäliikenteen energiankulutuksen kasvun, josta 58 % aiheutuu nettivideoiden katselusta. Kuluttajalle tämä ei näy suurempana sähkölaskuna, vaan päästöt syntyvät suurissa eri puolille maailmaa sijoitelluissa palvelimissa ja jättimäisissä konesaleissa, jotka tarvitsevat jatkuvaa jäähdyttämistä. OECD-maiden vertailussa, suomalaiset katselevat videoita erityisen paljon ja syynä siihen ovat mm. rajattomat mobiilidataliittymät. Tietotekniikka-alalla pyritään parantamaan energiatehokkuutta, mutta mitä keinoja kuluttajalla on tieto- ja viestintäliikenteen energian kulutuksen vähentämiseksi?Lue lisää

Työpistetehtäviä kuluttajataitojen opetukseen

Kesäharjoittelussa KKV:lla olen ideoinut uusia oppimistehtäviä kuluttajataitojen opetukseen. Tässä blogissa esittelen tehtävistä yhden. Oppimistehtävä koostuu neljästä työpisteestä, joista kunkin tekemiseen kuluu noin 10 minuuttia. Tehtäväpakettia voivat hyödyntää ja soveltaa niin kotitalouden kuin yhteiskuntaopin opettajat.

Työpisteissä hyödynnetään QR-koodeja, jotka löytyvät kullekin työpisteelle tarkoitetussa monisteesta. Monisteet saat tästä. Tehtävän tekemiseen tarvitaan tabletteja tai puhelimia, joihin on ladattu QR-koodin lukusovellus. QR-koodista pääsee katsomaan tehtävän tekemistä tukevaa videota. Oppilaat jaetaan neljään ryhmään ja tarkoitus on, että kaikki ryhmät kiertävät kaikki työpisteet. Lopuksi tehtävien sisällöt puretaan keskustelemalla niistä yhdessä. Kukin ryhmä esittelee yhden työpisteen tulokset. Jos aikaa tehtävän tekemiseen on niukasti, tehtävää voi soveltaa myös niin, että kukin ryhmä tutkii vain yhden työpisteen ja esittelee sen sisällön muille.Lue lisää

Tilanteita ostopolulla -tehtävä kuluttajataitojen opetukseen

Kesäharjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa suunnittelin johtava asiantuntija Taina Mäntylän kanssa oppimistehtävän, jonka avulla pyrimme havainnollistamaan ostopolun vaiheita oppilaille. Tehtävä on suunniteltu kokoamaan pedagogisen Ostopolku-mallin vaiheita. Sen voi toteuttaa kahdella eri tavalla, jotka esittelen tässä blogipostauksessa, sekä soveltaa eri oppiaineiden tavoitteille sopivaksi.

Ostopolku -malli kuluttajakasvatukseen.

Lue lisää

Uusia ideoita kuluttajataitojen opetukseen

Harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa olen ideoinut kuluttajataitojen opetukseen uusia oppimistehtäviä, joista esittelen tässä postauksessa yhden.

Vaikuttaako päätöksentekoosi kognitiivinen vinouma? – harjoitus

Käyttäytymisen taloustieteen tutkimuksissa on tunnistettu erilaisia tilanteita ja ilmiöitä, joissa kuluttajan päätöksentekoa ja talouden hallintaa voi harhauttaa kognitiivinen vinouma. Kognitiivisen vinouman käsitteellä viitataan ihmisillä esiintyvään taipumukseen hahmottaa ja painottaa havaintojaan, tulkintojaan ja informaatiota sellaisella tavalla, että se voi johtaa irrationaaliseen toimintaan. Kyse on rajoitetusta rationaalisuudesta, sillä päätöksemme ovat kuitenkin niin hyviä kuin vain kykenemme tekemään.

Tässä harjoituksessa oppilaat tutustuvat erilaisiin kuluttajan päätöksiin vaikuttaviin tilanteisiin ja harjoittelevat tunnistamaan niitä. Harjoitus on suunniteltu 9. luokkalaisten yhteiskuntaopin opetukseen, mutta harjoitusta voi hyvin soveltaa muissakin oppiaineissa eri ikäisille.Lue lisää