Ammatillisen blogisarjan osa I: Ongelma kiinnostuksen herättävänä triggerinä

Omakohtainen kosketukseni käytännönläheisempään ammattikorkeakoulupedagogiikkaan tapahtui kaksi vuotta sitten Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, jossa suoritin opettajan pedagogisten opintojeni orientoivan harjoittelujakson. Pääsin siellä seuraamaan assistenttiopiskelijoille suunnattua yritysjuridiikan kurssia, joka toteutettiin työelämäsidonnaisen projektin muodossa. Kurssin aikana jokainen opiskelija otti yhteyttä kiinnostavaan organisaatioon ja tarjosi sille oikeudellista apua. Tehtäväksi saattoi muodostua esimerkiksi yrityksen sisäisen ohjeen tai salassapitosopimuksen luonnosteleminen. Oppiminen tapahtui siten hakemalla lainsäädännöstä ratkaisuvaihtoehtoja aitoihin, tosielämästä kumpuaviin tilanteisiin.

Triggeröivät oikeustapaukset

Jos työskentely yritysrajapinnassa ja onnistumiset ongelmanratkaisutoiminnassa vaikuttivat kasvattavan oppimishalua ammatillisen koulutuksen kentällä, niin miksi siitä ei voisi olla hyötyä myös muualla? Päätin kokeilla syventävällä harjoittelujaksollani ongelmakeskeisempää opetustyyliä vastapainona opettajavetoiselle luennoinnille. Lue lisää

Voiko kuluttaja vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen videoiden katselulla?

Vastaus: voi, vähentämällä videoiden katselua. Miksi? Keskustelussa kuluttajan vaikutusmahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä toistuvat usein jo tutuksi tulleet ilmastoteot. Sellaisia ovat esimerkiksi ruokahävikin välttäminen, energian säästäminen, kierrättäminen, julkisen liikenteen ja satokauden kasvisten käytön suosiminen, vesi- ja hiilijalanjäljen pienentäminen – mahdollisuuksia on moneksi! Viime vuosina on alettu kiinnittämään enemmän huomiota myös tieto- ja viestintäteknologian aiheuttamaan kasvavaan energian kulutukseen ja sen hiilidioksidipäästöjen määrään – tietotekniikka-alan hiilidioksidipäästöt on uutisoitu olevan jo kovemmat kuin lentoliikenteellä.

Tämän YLE:n uutisen mukaan eritoten nettivideoiden ja suoratoistopalvelujen katselun suosio aiheuttaa tieto- ja viestintäliikenteen energiankulutuksen kasvun, josta 58 % aiheutuu nettivideoiden katselusta. Kuluttajalle tämä ei näy suurempana sähkölaskuna, vaan päästöt syntyvät suurissa eri puolille maailmaa sijoitelluissa palvelimissa ja jättimäisissä konesaleissa, jotka tarvitsevat jatkuvaa jäähdyttämistä. OECD-maiden vertailussa, suomalaiset katselevat videoita erityisen paljon ja syynä siihen ovat mm. rajattomat mobiilidataliittymät. Tietotekniikka-alalla pyritään parantamaan energiatehokkuutta, mutta mitä keinoja kuluttajalla on tieto- ja viestintäliikenteen energian kulutuksen vähentämiseksi?Lue lisää

Mistä on yrityksen kuluttajaosaaminen tehty?

Tänään 5. syyskuuta vietetään valtakunnallista yrittäjän päivää, joka huipentuu Tampereella järjestettävään tapahtumaan. Teemana on ”Yrittäjyyskasvatus peruskoulusta korkeakouluun”. Päivän kasvatuksellinen teema sai minut tarttumaan kynään.

Sen lisäksi, että vuodesta 1997 asti vietetyn yrittäjän päivän tarkoituksena on ollut luoda uskoa yrittäjille, sen tavoitteena on ollut lisätä yrittäjyyden arvostusta sekä parantaa yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Yrittäjän päivänä on hyvä hetki nostaa esiin keskustelua siitä, millaista osaamista yrityksiltä vaaditaan tämän päivän digitalisoituneilla ja valtioiden rajat ylittävillä markkinoilla.

Tämän päivän yritys tarvitsee taitoa toimia vastuullisesti ja toimijoiden roolit läpinäkyvästi esiin tuoden esimerkiksi digitaalisilla vertailusivustoilla tai somen vaikuttajamarkkinoinnissa.

Kuluttajamarkkinoiden näkökulmasta tapetille nousee yrityksen eli ammattilaisten kuluttajaosaaminen, joka perustuu kuluttajansuojalain tuntemiseen. Kuluttajaosaaminen pitää sisällään esimerkiksi yrityksen ja kuluttajan välisten sopimusten sekä markkinoinnin sääntelyn tuntemuksen. Tämän päivän yritys tarvitsee taitoa toimia vastuullisesti ja toimijoiden roolit läpinäkyvästi esiin tuoden esimerkiksi digitaalisilla vertailusivustoilla tai somen vaikuttajamarkkinoinnissa.

Osaaminen kuluttajamarkkinoilla toimivassa yrityksessä on monitahoista, eikä sitä voi suoraan verrata siihen osaamiseen, jota kuluttaja markkinoilla ja ostopolulla toimiessaan tarvitsee.Lue lisää

Johdatus ammatilliseen blogisarjaan: Ongelmalähtöinen lähestymistapa kuluttajansuojaoikeuteen

Oikeustiede on perinteinen esimerkki tieteenalasta, joka vaatii laajojen säädösmassojen pitkäjänteistä lukemista ja itsenäistä opiskelua. Jo valmennuskursseilla meitä ohjeistettiin harjoittamaan istumalihaksia – ja tämä käsitys vahvistui sittemmin myös yliopistomaailmassa. Ei siis ihme, että oikeusjärjestelmäämme liittyvät kysymykset koetaan maallikon silmissä usein hankaliksi tai jopa pelottaviksi.

Tässä blogisarjassa pyritään ravistelemaan alalle ominaista pänttäyskulttuuria ja esittämään vaihtoehtoisia menetelmiä opiskella ja opettaa oikeustiedettä. Blogipostaukset perustuvat omiin kokemuksiini ja ideoihini lähestyä kuluttajansuojaoikeutta ongelmalähtöisestä näkökulmasta.

Maailma muuttuu, niin mekin

Kysymys tehokkaasta oppimisesta ja sen tukemisesta on kiinnostanut minua oikeustieteellisen opetusurani alusta lähtien. Tämä johtuu pitkälti siitä, että olen toiminut suurimman osan tästä ajasta valmentajan roolissa. Vaikka oppiminen voidaan toimintana määritellä tavoitteelliseksi, tavoitteellisuus on valmennuskontekstissa vielä pidemmälle vietyä.Lue lisää

Työpistetehtäviä kuluttajataitojen opetukseen

Kesäharjoittelussa KKV:lla olen ideoinut uusia oppimistehtäviä kuluttajataitojen opetukseen. Tässä blogissa esittelen tehtävistä yhden. Oppimistehtävä koostuu neljästä työpisteestä, joista kunkin tekemiseen kuluu noin 10 minuuttia. Tehtäväpakettia voivat hyödyntää ja soveltaa niin kotitalouden kuin yhteiskuntaopin opettajat.

Työpisteissä hyödynnetään QR-koodeja, jotka löytyvät kullekin työpisteelle tarkoitetussa monisteesta. Monisteet saat tästä. Tehtävän tekemiseen tarvitaan tabletteja tai puhelimia, joihin on ladattu QR-koodin lukusovellus. QR-koodista pääsee katsomaan tehtävän tekemistä tukevaa videota. Oppilaat jaetaan neljään ryhmään ja tarkoitus on, että kaikki ryhmät kiertävät kaikki työpisteet. Lopuksi tehtävien sisällöt puretaan keskustelemalla niistä yhdessä. Kukin ryhmä esittelee yhden työpisteen tulokset. Jos aikaa tehtävän tekemiseen on niukasti, tehtävää voi soveltaa myös niin, että kukin ryhmä tutkii vain yhden työpisteen ja esittelee sen sisällön muille.Lue lisää

Tilanteita ostopolulla -tehtävä kuluttajataitojen opetukseen

Kesäharjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa suunnittelin johtava asiantuntija Taina Mäntylän kanssa oppimistehtävän, jonka avulla pyrimme havainnollistamaan ostopolun vaiheita oppilaille. Tehtävä on suunniteltu kokoamaan pedagogisen Ostopolku-mallin vaiheita. Sen voi toteuttaa kahdella eri tavalla, jotka esittelen tässä blogipostauksessa, sekä soveltaa eri oppiaineiden tavoitteille sopivaksi.

Ostopolku -malli kuluttajakasvatukseen.

Lue lisää

Uusia ideoita kuluttajataitojen opetukseen

Harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa olen ideoinut kuluttajataitojen opetukseen uusia oppimistehtäviä, joista esittelen tässä postauksessa yhden.

Vaikuttaako päätöksentekoosi kognitiivinen vinouma? – harjoitus

Käyttäytymisen taloustieteen tutkimuksissa on tunnistettu erilaisia tilanteita ja ilmiöitä, joissa kuluttajan päätöksentekoa ja talouden hallintaa voi harhauttaa kognitiivinen vinouma. Kognitiivisen vinouman käsitteellä viitataan ihmisillä esiintyvään taipumukseen hahmottaa ja painottaa havaintojaan, tulkintojaan ja informaatiota sellaisella tavalla, että se voi johtaa irrationaaliseen toimintaan. Kyse on rajoitetusta rationaalisuudesta, sillä päätöksemme ovat kuitenkin niin hyviä kuin vain kykenemme tekemään.

Tässä harjoituksessa oppilaat tutustuvat erilaisiin kuluttajan päätöksiin vaikuttaviin tilanteisiin ja harjoittelevat tunnistamaan niitä. Harjoitus on suunniteltu 9. luokkalaisten yhteiskuntaopin opetukseen, mutta harjoitusta voi hyvin soveltaa muissakin oppiaineissa eri ikäisille.Lue lisää