Luolahenkilön tunteita online

Media on muuttumassa yhä enenevissä määrin liikkuvaksi kuvaksi. Käsitykset elämästä ja todellisuudesta muodostuvat yhä useammin videoiden ja elokuvien kautta. Liikkuvassa kuvassa korostuvat tunne-elämykset.

Kuluttajakasvatuksessakin käsitellään yhä enemmän tunnetaitoja. Kuluttajan ostopolku on kulutusprosessi, joka alkaa haaveista ja harkinnasta, etenee ostotapahtuman ja maksamisen kautta tuotteen ja palvelun käyttöön, sopimusten hallintaan sekä niihin liittyvien maksujen hoitamiseen, joissakin tapauksissa reklamointiin tai asiallisen palautteen antamiseen.

Kuluttajan ostopolku oikeuksineen, vastuineen ja taloustaitoineen sisältää useita tärkeitä kasvatuksen paikkoja, ostopolun valintatilanteissa tarvitsemme tunnetaitoja ja itsetuntemusta. Kysymys on paljon enemmästä kuin mekaanisista ostamisen taidoista: pitää oppia tunteista, jotka ohjaavat toimintaamme kuluttajana. Ostopolulla yhdistyvät eri kasvatuksen alat. Ostopolun avulla opitaan ostamisen koko prosessi ja siihen vaikuttavia tekijöitä sen sijaan, että opettelisimme pelkästään tuntemaan, sääntöjä, vertailutaitoja tai prosenttilaskuja.

Kuluttajuutta on tarpeen opettaa kokonaisuutena ihan uudella tavalla, kun luolahenkilön tuntein kulutamme ja olemme kaupallisen viestinnän parissa 24/7 online.

Kulutus, tunteet ja media
Tunteet saavat meidät toimimaan ei-rationaalisesti – myös kuluttajana. Kasvatus on pyrkinyt kitkemään meistä luolahenkilön suoraviivaisia reagoinnin toimintatapoja. Etsimme toisten hyväksyntää ja ”rakkautta” pukeutumalla muodikkaasti. Ostamme sen suurimman leivonnaisen, jos se on edullisesti tarjolla. Tartumme uskomattomiin tarjouksiin, vaikka järjellä ajatellen emme saa nopeita voittoja. Jokin alkukantainen itsesäilytysvaisto, joskin vääristynyt, saa meidät käyttäytymään itsellemme vahingollisesti, vastoin parempaa tietoa. Tämä on tuttua käyttäytymisen taloustieteen esittelemissä käytösvinoumissa ja myös tunnetaitojen opettamisessa.

Kuluttaja- ja talouskasvatuksessa oppilaan ohjaaminen tunteiden tunnistamiseen omissa kulutuspäätöksissään on yksi tärkeimmistä opetuksen tavoitteista.

Perheessä opitut sekä yhteisön mallit ja rutiinit ovat kuitenkin ehkä merkittävin tunnepohjaista käyttäytymistämme säätelevä oppimistulos. Lapsuudessa ja nuoruudessa opimme tavan reagoida, kokea, tuntea ja käyttäytyä –  se kuinka vahvasti olemme tunteiden vietävissä, on monen seikan yhteistulos.

Apua voisi olla siitä, jos pystymme pysähtymään. Usein hetken tuumattuamme osaamme tunnistaa ja nimetä tunteitamme, ehkä silloin emme toimi vastoin tietoamme. Toinen tapa on luoda itselle mahdollisimman paljon hyvinvointia tukevia tottumuksia ja saada niistä suojaa.

Tunteet eivät siis ole se varsinainen ongelma, vaan se, miten viettien viemänä luolahenkilön kaltaisesti toimimme. Järjellä ajateltuna voi olla erikoista, että valitsemme helpon ratkaisun, tunteisiin vetoamalla vaikutetaan käytökseemme tai muiden ihmisten valinnat ohjaavat meitä.

Vaikutukselle alttiina koko ajan
Nuorten elämän kannalta oleellisin muutos on siinä, että digiaikana syntyneet eivät enää erikseen mene verkkoon, vaan he ovat verkossa 24/7. Se on elämää, kun meille vanhemmille se on osa elämää. Verkossa eläminen on pääasiassa kuvallista viestintää, kun taas tekstiin tottuneet sukupolvet menevät erikseen verkkoon etsimään tekstimuotoista tietoa.

Mainonnassa on jo pitkään vaikutettu elävän kuvan kautta, vaikka sen ohessa perinteiset, tekstiin perustuvat printtimainokset ovat olemassa edelleen. Opetettaessa mainonnan tunnistettavuutta opettajan on helppo puhua oppilaille mainonnan perinteisistä keinoista. Liikkuva kuva sisältää monikanavaisesti vaikuttavia tunne- elementtejä. Markkinointiin tarkoitettua liikkuvaa kuvaa on verkossa paljon ja median käyttäjinä altistumme kaupalliselle vaikuttamiselle yhä monipuolisemmin.

Tunteisiin vaikutetaan luomalla erilaisia tunnelmia: sisällön tai tiedon kylkiäisenä tulevaa tunnelmaa ei voida mitata tai säännöin säädellä. Silti juuri se tunnelma johdattaa meidät ostopolulle, se yhdistää meitä taiteen keinoin, se saa meidät kuulumaan joukkoon, jakamaan omaa elämäämme ja kulutustamme tarinoina muille sekä olemaan läsnä. Merkityksellisyys kutsuu ostamaan.

 

Medialukutaidon opetuksen tueksi syntyi uutta aineistoa

Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilla on julkaistu uusi media- ja teknologialukutaitoon liittyvä opetuksen tukimateriaali: Nuori sosiaalisen median käyttäjänä.

Media- ja teknologialukutaito on tärkeä osa elämänhallintaa ja liittyy vahvasti kuluttajataitojen opetteluun. Napakkaan, alle kymmenen sivun tausta-aineistoon kannattaa tutustua ennen teeman käsittelyä oppitunnilla.

Tausta-aineistossa esitellään, miten nuoren identiteetti rakentuu sosiaalisessa mediassa. Sivuilla kuvaillaan myös sitä, kuinka erilaiset kaupalliset viestit ja brändit voi tunnistaa somessa. Kaupallisten viestien tunnistamisen opettelu on tärkeää, jotta nuori hahmottaa, kuinka omiin kulutuspäätöksiin voidaan vaikuttaa ulkopuolelta huomaamattomastikin.

Usein kuluttaja haluaa vahvistaa sosiaalisia suhteitaan kulutuksen avulla. Siksi on luonnollista, että kuluttamiseen pyritään vaikuttamaan erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Aineiston on toimittanut VTM Veera Värtinen.

Lue lisää

Monimuotoistuva kulutusmaisema haastaa kotitalousopetusta

Kuukausi sitten järjestimme kotitalousopettajien koulutuspäivän. Tämän blogin kahdessa edellisessä postauksessa nuoret, vasta opettajaksi valmistuvat pohtivat digitalisoituvan arjen taitojen ottamista mukaan opetukseen.

Pohdin koulutuspäivien porinahetkillä eli ”pikadeiteillä” kuulemaani ja työpisteillä muistiin kirjoitettuja ajatuksia. Mieleeni piirtyi kuva moninaisista yksilöllisistä kulutusmaisemista. Oppitunnilla opettajan oma kokemus ja kulutusmaisema sekä oppilaiden omat, digitaalisena aikana muotoutuneet maisemat kohtaavat.

Lue lisää

Älykodissa palvelujen ja sopimusten merkitys korostuu – miten se vaikuttaa opetukseen?

Anoppini taloyhtiön pihaan on tuotu kontti, josta asukkaat voivat kuukausimaksua vastaan lainata esimerkiksi työkaluja, ompelukoneen, sähkösavustimen ja oksasahan. Kontin kautta voi myös vuokrata auton tai tilata polkupyörän huollon. Kaikkia näitä hallinnoidaan ja maksetaan älypuhelimella, jonka käyttöä varten meillä on liittymäsopimus ja siihen mahdollisesti liitettynä erilaisia muita sovelluksia, joko maksuttomia tai maksullisia, joista niin ikään olemme tehneet sopimuksia – joko tieten tai huomaamatta.

Olen kesäkuussa päässyt puhumaan sekä kotitalousopettajille että eduskunnan kotitalouden tukirenkaalle siitä, miten digitalisaation muutokset näkyvät kodeissa ja miten se vaikuttaa kotitalousopetukseen. Keskeinen havainto on, että palveluiden käyttö lisääntyy (siis todella lisääntyy), jolloin sopimusehtojen määrä ja merkitys kotien taloudessa kasvaa.

Lue lisää

Omista tiedoista huolehtiminen on taito

Perjantaina sovellettavaksi tulevan EU:n tietosuoja-asetuksen johdosta monet palvelut päivittävät käyttöehtojaan ja lähettävät siitä sähköpostia. Nyt on hyvä hetki myös kouluissa puhua tietosuojasta ja siitä, että uudet ehdot kannattaa nyt lukea läpi ja selventää mitä muutoksia palvelun tietosuojaan on tulossa.

Oppilaille on hyvä tuoda esiin, että kuluttajalla on oikeuksia, jotka liittyvät häntä koskevien tietojen käsittelyyn markkinoinnissa ja kuluttajakaupassa. Henkilötietoja ovat kaikki sellaiset tiedot, jotka voidaan yhdistää kuluttajaan tai hänen perheeseensä jollakin tavalla. Myös sähköisten palveluiden käytöstä jäävät ”sähköiset jäljet” ovat henkilötietoja, jos ne voidaan yhdistää käyttäjään. Rekisteröidyn kuluttajan henkilötietojen käsittelystä vastaa se yritys eli rekisterinpitäjä, jonka toimintaa varten kuluttajan tietoja kerätään ja käsitellään.

Digitaalisuuden tuoma alusta- ja jakamistalous lisäävät tarvetta tiedostaa kenen kanssa kauppaa käy, kenen kanssa sopimuksen tekee, miten kuluttajan henkilötietoja käsitellään sekä millä säännöillä kulloinkin toimitaan.

Lue lisää

Algoritmit muuttivat mainonnan – pian myös oppimisen!

Olin pari viikkoa sitten Hämeenlinnassa vuosittain järjestettävillä ITK-päivillä (interaktiivinen tekniikka koulutuksessa), joissa teemana oli opetusteknologian viimeisimmät ratkaisut. Halusin kurkistaa uusimpiin trendeihin soveltaakseni niitä kuluttajakasvatukseen.

Erityisesti analytiikkaan perustuva ja algoritmien ohjaama tiedonhankinta ja oppiminen jäivät askarruttamaan mieltäni. Niiden seurauksena oppiminen voi muuttua kullekin oppilaalle kiinnostavaksi, yksilölliseksi ja tarpeisiin vastaavaksi prosessiksi. Samaa digitaalista tekniikkaa käytetään kuluttajan seuraamisessa, kun halutaan kohdentaa mainontaa algoritmeja hyödyntämällä. Vastaanottajan mielestä viesti kiinnostaa nimenomaan häntä ja vastaa hänen tarpeitaan.

Lue lisää