Työpistetehtäviä kuluttajataitojen opetukseen

Kesäharjoittelussa KKV:lla olen ideoinut uusia oppimistehtäviä kuluttajataitojen opetukseen. Tässä blogissa esittelen tehtävistä yhden. Oppimistehtävä koostuu neljästä työpisteestä, joista kunkin tekemiseen kuluu noin 10 minuuttia. Tehtäväpakettia voivat hyödyntää ja soveltaa niin kotitalouden kuin yhteiskuntaopin opettajat.

Työpisteissä hyödynnetään QR-koodeja, jotka löytyvät kullekin työpisteelle tarkoitetussa monisteesta. Monisteet saat tästä. Tehtävän tekemiseen tarvitaan tabletteja tai puhelimia, joihin on ladattu QR-koodin lukusovellus. QR-koodista pääsee katsomaan tehtävän tekemistä tukevaa videota. Oppilaat jaetaan neljään ryhmään ja tarkoitus on, että kaikki ryhmät kiertävät kaikki työpisteet. Lopuksi tehtävien sisällöt puretaan keskustelemalla niistä yhdessä. Kukin ryhmä esittelee yhden työpisteen tulokset. Jos aikaa tehtävän tekemiseen on niukasti, tehtävää voi soveltaa myös niin, että kukin ryhmä tutkii vain yhden työpisteen ja esittelee sen sisällön muille.

Työpajassa 1. selvitetään, mitä reklamaatiolla tarkoitetaan ja selvitetään, mistä voi saada apua haastaviin kuluttajatilanteisiin. Tehtävää voi soveltaa ohjeistamalla oppilaat tutustumaan reklamaatioapuriin. Tämän jälkeen he tekevät harjoitusreklamaation, jonka he lähettävät opettajan sähköpostiin. Taustatietoa tehtävän tueksi on verkkosivulla: täältä.

Työpajassa 2. selvitetään, miten sopimus sitoo kaupanteossa kuluttajaa ja yritystä. Oppilaat pohtivat esimerkin avulla, missä tilanteessa kuluttajansuojalaki ei suojaa. Taustatietoa tehtävän tueksi on verkkosivulla: täältä.

Työpajassa 3. selvitetään, mikä on tilausansa ja miten siihen voi joutua. Oppilaat pohtivat, mitä tehdä, jos saa laskun tuotteesta, jota ei ole tilannut. Taustatietoa tehtävän tueksi on verkkosivulla: täältä.

Työpajassa 4. tutkitaan kuittitietoja ja pohditaan, miksi kuitti kannattaa säilyttää. Tehtävää varten opettaja voi skannata muutaman vaihto- ja palautusehdoiltaan toisistaan poikkeavan kuitin näytekappaleiksi. Taustatietoa tehtävän tueksi on verkkosivulla: täältä ja täältä.

Tehtävä on suunniteltu tukemaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita.

Kotitalous:

T10 kannustaa oppilasta hankkimaan ja arvioimaan kotitalouteen liittyvää tietoa sekä ohjaa käyttämään luotettavaa tietoa valintojen perustana. (S3)

Yhteiskuntaoppi :

T8 ohjaa oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. (S1)

Työpisteiden tehtävät on julkaistu myös KKV:n opettajille tarkoitetuilla verkkosivuilla.


Kirjoittaja:

Emilia Hyvönen työskenteli kuluttajakasvatuksen harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kesällä 2019.

Uusia ideoita kuluttajataitojen opetukseen

Harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa olen ideoinut kuluttajataitojen opetukseen uusia oppimistehtäviä, joista esittelen tässä postauksessa yhden.

Vaikuttaako päätöksentekoosi kognitiivinen vinouma? – harjoitus

Käyttäytymisen taloustieteen tutkimuksissa on tunnistettu erilaisia tilanteita ja ilmiöitä, joissa kuluttajan päätöksentekoa ja talouden hallintaa voi harhauttaa kognitiivinen vinouma. Kognitiivisen vinouman käsitteellä viitataan ihmisillä esiintyvään taipumukseen hahmottaa ja painottaa havaintojaan, tulkintojaan ja informaatiota sellaisella tavalla, että se voi johtaa irrationaaliseen toimintaan. Kyse on rajoitetusta rationaalisuudesta, sillä päätöksemme ovat kuitenkin niin hyviä kuin vain kykenemme tekemään.

Tässä harjoituksessa oppilaat tutustuvat erilaisiin kuluttajan päätöksiin vaikuttaviin tilanteisiin ja harjoittelevat tunnistamaan niitä. Harjoitus on suunniteltu 9. luokkalaisten yhteiskuntaopin opetukseen, mutta harjoitusta voi hyvin soveltaa muissakin oppiaineissa eri ikäisille. Harjoitus tukee peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden seuraavia yhteiskuntaopin tavoitteita:

T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa, talouden toimintaa ja yksityistä taloudenpitoa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä

T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

Harjoituksessa hyödynnetään learning cafe -menetelmää. Menetelmä keskittyy käsittelemään tiettyjä teemoja ja kysymysten ratkaisua ryhmissä. Varaa ryhmätyöskentelyä varten kyniä ja post-it-lappuja.  Harjoituksen ohjeistuksen PDF -tiedostona saat tästä, kortit tästä ja kertomukset tästä.

  1. Tunnistetaan kognitiivisia vinoumia

Jaa oppilaat kuuteen ryhmään. Jaa ryhmille kortti, jossa on yhden kognitiivisen vinouman kuvaus. Pyydä oppilaita nousemaan ylös ja jaa sen jälkeen pöytäryhmiin monisteet, joissa on lyhyet kertomukset tilanteista, joihin kognitiivinen vinouma on vaikuttanut. Oppilaiden tehtävä on tunnistaa kertomuksista oman ryhmänsä kortissa lukeva vinouma. Oppilaat liikkuvat vapaasti tilassa ja neuvottelevat ryhmänsä kanssa, mikä kertomus kuvaa heidän korttinsa vinoumaa. Kun kortin vinoumaa kuvaava kertomus on löytynyt, oppilaat jäävät istumaan näihin pöytäryhmiin.

2. Oppimiskahvilat kognitiivisista vinoumista

Oppilaat valitsevat ryhmästään puheenjohtajan/kirjurin, joka jää ensimmäiseen pöytäryhmään muiden lähtiessä kiertämään seuraaviin pöytäryhmiin. Puheenjohtaja/kirjuri vaihtuu tehtävän vaihtuessa, jotta kaikki pääsevät kiertämään kaikki ryhmät. Puheenjohtaja esittelee saapuvalle ryhmälle ensin, mistä kognitiivisesta vinoumasta on kyse. Hän lukee sen kuvauksen ja esittelee lyhyesti, miten vinouma ilmenee kertomuksessa. Tämän jälkeen puheenjohtaja antaa ryhmälle keskusteltavaksi seuraavat kysymykset:

  1. Oletko tunnistanut vastaavan vinouman ilmenevän omassa arjessasi? Jos olet, miten?
  2. Millä muilla tavoin vinouma voi ilmetä päätöksenteossa? Keksikää yhdessä esimerkkejä. Kirjatkaa ne muistiin ja jättäkää ne seuraaville ryhmille jatkopohdintoja varten.
  3. Miten tarinan henkilö olisi voinut toimia toisin? Kirjoittakaa ehdotukset muistiin ja jättäkää seuraaville jatkopohdintoja varten.

Kun kaikki ryhmät on kierretty, oppilaat palaavat omaan pöytäänsä. Lopuksi ryhmät esittelevät havaintonsa ja johtopäätöksensä, joita opettaja lopuksi kommentoi. Keskustelussa huomioidaan, että kognitiiviset vinoumat eivät välttämättä ole toisistaan irrallisia, vaan voivat ilmetä samanaikaisesti joissakin tilanteissa. Kognitiivisen vinouman vaikutus on myös vain yksi osa suurempaa kontekstia, joka tilanteeseen vaikuttaa.

Kotitehtävä

Oppilasryhmille jaetaan uusi kortti, jossa on kognitiivisen vinouman kuvaus. Oppilaat kirjaavat kortin sisällön muistiin tai ottavat siitä kuvan. Kotitehtäväksi jää kirjoittaa itse kertomus arjen tilanteesta, jossa kognitiivinen vinouma ilmenee. Kertomukset palautetaan opettajalle. Vaihtoehtoisesti, seuraavalla oppitunnilla palataan samoihin ryhmiin, joissa oppilaat esittelevät kertomuksensa muille ryhmän jäsenille ja keskustelevat niistä tehtävän 2. kysymyksiä apuna käyttäen.

Pohdintaa oppimistehtävästä

Lopuksi, tärkeää kognitiivisissa vinoumissa on huomioida myös se, että ihmisillä on sisäänrakennettu reiluuden odotus. Huomioitavaa on sekin, että kun ollaan taloudellisessa jatkuvassa ahdingossa, kognitiiviset taidot heikkenevät tutkitusti (niukkuusvaikutus), mistä voi lukea lisää esimerkiksi tästä Helsingin Sanomien artikkelista. Artikkeli auttaa hahmottamaan sen, että ei voi syyttää ihmisen tyhmyyttä, kun köyhyydessä ottaa pikavipin.
Käyttäytymisen taloustieteessä tunnistetut ilmiöt tuovat esiin armollisuuden näkökulman eri tilanteissa, huomioiden kuitenkin sen, että käyttäytymismallejamme ei voi syyttää kaikessa.

Nostan oppimistehtävän kertomuksista pohdinnan ihmisen taipumuksesta ”pistää pää pensaaseen” (viittaus kertomukseen Tappioiden välttely). Jos esimerkiksi pikaluottomainos suunnataan juuri niille, jotka luottoa kipeästi tarvitsevat, käytetään mainoksessa taipumusta nykyhetken painottumiseen ja prosessi on niin nopea, että harkintaa ei ehdi edes tehdä. Kuinka siis vastuullinen kuluttaja kykenee näissä tilanteissa toimimaan?

Oppimistehtävän teemasta kiinnostuneille, mainiota lisäaineistoa löytyy myös täältä ja täältä sekä aiemmin blogissa julkaistuissa kuluttajapolitiikan johtajan Anja Peltosen artikkeleista.


Kirjoittaja:

Emilia Hyvönen työskentelee harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kuluttajakasvatuksen tehtävissä kesällä 2019.

 

Kuluttajakasvatuksen verkkopalvelu opettajille uudistui

Koulut alkavat ja opettajat aloittavat koulutyön etsimällä opetusmateriaaleja ja suunnittelemalla tulevaa lukuvuotta tarkemmin.

KKV:n kuluttajakasvatuksen tiimi on tehnyt kesän ajan rutkasti töitä opettajan arjen avuksi. Kesäkuussa pidimme koulutuspäivän, jossa esittelimme muun muassa kuluttajakasvatuksen opetusta helpottamaan suunniteltua ostopolkumallia. Saimme opettajilta valtavasti hyviä ideoita ja näkemystä kuluttajakasvatuksen verkkopalvelun kehittämiseksi.

Uudistetuilta verkkosivuilta ideoita lukuvuoden suunnittelutyöhön

Opettajalle suunnatun opetuksen tukimateriaalin löytäminen on nyt entistä helpompaa. Uusi kuluttajaosaamisen opetusmalli tähtää kohti jäsenneltyä ja eheytettyä opetuskokonaisuutta ja sen lähtökohtana ovat kuluttajana toimimisen kokonaisvaltainen hallinta ja arjen oppimisympäristöt.

Opetusideat on muokattu vastaamaan paremmin opetussuunnitelman perusteita. Vanhentuneet harjoitukset on poistettu ja mikä parasta, olemme saaneet sivuille uutta tukiaineistoa.

Opettajille suunnatut kuluttajatietoa sisältävät taustamateriaalit löytyvät oman otsikon alta. Oppimistehtävät pysyvät edelleen aihioina, joita opettajan on tarkoitus soveltaa oman oppiaineensa, oppilaidensa ikäkauden, heidän erityispiirteiden tai ajankohtaisten ilmiöiden mukaan. Käy tutustumassa kuluttajakasvatuksen sivuilla ja hyödynnä materiaalia opetuksen suunnittelussa. Ruotsiksi sivusto aukeaa lähipäivinä.

Kuka kasv@ttaa ketä -blogi monipuolistuu syksyn aikana  

Elo-syyskuun aikana julkaisemme harjoittelijamme Emilia Hyvösen blogipostaukset, joissa hän esittelee uudet aineistot perusopetukseen sekä antaa vinkkejä niiden käyttöön.

Kesän aikana syntyi uusia oppimistehtäviä opetukseen, joita esittelemme seuraavissa blogipostauksissa.

Tähän asti blogi on käsitellyt lähinnä perusopetuksen ja kasvatuksen aihepiirejä. Täysin uutena teemana nostamme keskusteluun ammatillisen osaamisen. Aloitamme harjoittelijamme Susanna-Maria Aarnivuon postaussarjalla käytännön kokemuksista kuluttajansuojan opetuksen pedagogiikasta erityisesti ammattitaitoa opiskeltaessa.

Jatkossa Kuka kasv@ttaa ketä -blogissa keskustelun keskiössä on osaaminen, jota tarvitsevat ostoksia tekevät kuluttajat, kuluttajakauppaa tekevien yritysten eri tehtävissä toimivat työntekijät sekä yrittäjät.

Omissa ja vieraskynäkirjoituksissa otetaan yleissivistävän koulutuksen ohessa huomioon myös ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen opettajien tarpeet saada opetusideoita sekä keskustella kuluttaja-asioista.

Mukavaa lukuvuoden alkua kaikille opettajille ja kasvattajille. Pohditaan yhdessä kuluttamiseen liittyvän osaamisen ja kasvatuksen kysymyksiä täällä blogissa ja somekanavilla.


Blogin tekijät:

Taina Mäntylä, joka toimii KKV:ssa johtavana asiantuntijana. Taustaltaan Taina on kuluttaja, kotitalousopettaja ja lastentarhaopettaja, joka on opettanut ja kasvattanut työhistoriansa aikana melkein kaiken ikäisiä.

 


 

Tiia Wassholm, joka toimii KKV:ssa asiantuntijana. Taustaltaan Tiia on kasvatustieteen maisteri, kotitalousopettaja ja restonomi (AMK). Kokemusta häneltä löytyy sekä kuluttajan että kuluttajakaupan työntekijän roolista.

Kuluttajaosaaminen osana ekososiaalista sivistystä

Huoli ympäristömme kestämättömyydestä välittyy tänä päivänä kaikilla kanavilla: kansainvälisinä ilmastolakkoina, mielenosoituksina, kannanottoina, asiantuntijoiden puheenvuoroissa – listaa voisi jatkaa loputtomiin. Myös nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorisobarometrin tutkimusten mukaan – esimerkiksi erittäin paljon turvattomuudentunteita ilmastonmuutoksen vuoksi kokevien osuus on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Nuoret haluavat oppia ilmastonmuutoksesta ja vaikuttaa omalla toiminnallaan – ja vaikuttavatkin, sillä 5.6.2019 maailman koulujen ilmastokokouksessa päätettiin istuttaa 100 miljoonaa puuta ympärimaailmaa torjumaan ilmastonmuutosta.

Ekokriisi ja maailmanlaajuinen havahtuminen siihen on asettanut muutostarpeita myös oppimiselle ja sivistykselle. Viimeisimpiin opetussuunnitelmien perusteisiin lisätty käsite, ekososiaalinen sivistys, pyrkii kasvatuksen tavoitteena vastaamaan osaltaan tähän haasteeseen. Miten ekososiaalisen sivistyksen vahvistaminen ilmenee kuluttajakasvatuksessa?

Systeemisen ajattelun avulla kuluttamiseen liittyviä tottumuksia opitaan kyseenalaistamaan

Ekososiaalisen sivistys pohjaa ajatukseen, jonka mukaan luonnon hyvinvoinnista huolehtiminen lisää myös ihmisen hyvinvointia ja sen ydinkompetenssi on systeeminen ajattelu. Ekososiaalisesti sivistyneellä ihmisellä on kykyä nähdä oman toimintansa vaikutus muihin ihmisiin, luontoon ja yhteiskuntaan niin lähellä kuin kaukanakin. Esimerkiksi erilaisten tuotantoketjujen hahmottaminen voi toimia systeemisen ajattelun kuvaajana: missä ja millaisissa olosuhteissa kulutustavaramme valmistetaan, mistä ruokamme tulee ja miten tuotanto vaikuttaa paikalliseen ympäristöön, ihmisiin ja kulttuureihin.

Tällaisen systeemisen ajattelun vahvistaminen kuuluu myös kuluttajakasvatuksen tavoitteisiin. Pohtimalla omaa kulutuskäyttäytymistä ja sen taustalla vaikuttavia arvoja, pieniäkin arjen valintoja, tekoja ja vaikutusmahdollisuuksia, voi systeemistä ajattelua kehittää. Systeemisen ajattelun avulla myös kuluttamiseen liittyviä tottumuksia opitaan kyseenalaistamaan. Konkreettisten esimerkkien avulla laajemmat ja abstraktimmatkin kokonaisuudet hahmottuvat oppilaalle helpommin: ideoita opetuksen suunnitteluun voi löytää esimerkiksi Open ilmasto-oppaasta, joka sisältää hyödyllistä materiaalia myös kuluttajataitojen opetukseen eri oppiaineille. Kuluttajakasvatuksen suunnittelua voi tukea myös ilmastokasvatuksen polkupyörä -malli.

Uusia keinoja ekososiaalisen sivistyksen vahvistamiseksi

Miten ekososiaalista sivistystä kasvatusalalla vahvistetaan tulevaisuudessa? Opettajat eivät ole yksinkertaisen tehtävän edessä aiheesta opettaessaan, sillä paljon on opettajasta kiinni, mitä opetetaan ja kuinka paljon. Aiheesta on esitetty erilaisia näkemyksiä ja tekeillä on uusia toimintamalleja, joista muutamia esimerkkejä on koottu tähän blogipostaukseen.

Kehittämiskeskus Opinkirjolla ja OAJ:lla on työn alla kouluille malli, miten ilmasto-asioita voitaisiin kouluissa käsitellä kokonaisvaltaisemmin ja rakentavammin. Kyseessä on Ilmastokouluhanke, joka lähtee liikkeelle muutamista kouluista, mutta kaikki kiinnostuneet koulut voivat ilmoittautua mukaan. Mallin tarkoitus on auttaa opettajia suunnittelemaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa ilmastonmuutosta tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Opinkirjon toiminnanjohtaja Minna-Riikka Järvisen mukaan nykyinen ilmastonmuutoksen opetustapa ei osallista lapsia ja nuoria riittävästi: kyse on enemmänkin toimintatavasta kuin siitä, etteikö ilmastoasioita opetettaisi kouluissa vielä tarpeeksi. Mallin lisäksi projektissa on tarkoitus laatia myös uusia opetusmateriaaleja. Hyviä ideoita ja toimintamalleja, joita hyödyntää opetuksen suunnittelussa, lienee tuskin liikaa ja tällaiselle mallille ja sitä tukeville opetusmateriaaleille onkin tulevaisuudessa varmasti käyttöä.

Ehdotukseksi ekososiaalisen sivistyksen vahvistamiseksi on esitetty myös ilmasto-oppia, jota on esitetty uudeksi oppiaineeksi maaliskuussa jätetyssä kansalaisaloitteessa. Tällä hetkellä ilmasto-oppia uudeksi oppiaineeksi kannattaa noin 11 000 suomalaista. Ilmasto-opin tarkoitus olisi nivoa yhteen kaikki ilmastonmuutosta koskevat näkökulmat ja tavoite olisi muodostaa ilmiöstä oppilaalle selkeämpi kokonaisuus. Vastaavanlaista keskustelua mediassa on herättänyt ehdotus taloustieto-oppiaineen lisäämisestä opetussuunnitelmiin.

Ilmastonmuutos on jo nykyisin sisällytetty opetussuunnitelmiin varhaiskasvatuksesta lukioihin asti. Esimerkiksi alakoulun ympäristöopissa ja myöhemmin maantieteessä, biologiassa ja kotitaloudessa sekä laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudessa L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen ilmastonmuutoksesta opitaan erilaisin tavoittein ja sisällöin. Tietoa ilmastosta kertyykin jo nyt eri oppiaineista. Opetuksessa voi olla kuitenkin erilaisia painotuksia, eikä aihetta välttämättä käsitellä juuri ilmastonmuutoksen nimellä, vaan laajemmin puhutaan kestävästä elämäntavasta. Opetussuunnitelmien pyrkiessä opetuksen eheyttämiseen, lisäisikö uusi ilmasto-oppiaine oppiainejakoisuuden luomaa sirpaleisuutta? Nähtäväksi jää, saako aloite ilmasto-opista laajempaa kannatusta tulevaisuudessa.

Kasvatuksella ei toki yksin ratkaista ekokriisiä, vaan yhteistyötä tarvitaan yhteiskunnan eri tahojen kesken. Kiinnostavaa onkin seurata, miten kasvatusala kehittyy ja seuraa aikaansa ja millä keinoin koulumaailma reagoi yhteiskunnan muutoksiin.

Lähteinä ja inspiraationa on hyödynnetty,

Värri, V-M. (2018). Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino.

Salonen, A., & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus, 35(1), 4–15


Kirjoittaja:

Emilia Hyvönen työskentelee Kilpailu- ja kuluttajavirastolla harjoittelijana kuluttajakasvatuksen tehtävissä kesällä 2019.  

 

Kuluttaja- ja talouskasvatusta vai uusi taloustieto -oppiaine?

Ajankohtaisena puheenaiheena viime aikoina on vallinnut erilaiset näkemykset lasten ja nuorten talousosaamisen tasosta ja taloustaitojen opetuksen lisäämisen tarpeellisuudesta. Ratkaisuksi taloustaitojen parantamiseen on esitetty tiiviimpää yhteistyötä eri oppiaineiden välillä sekä opetussuunnitelmaan lisättäväksi uutta taloustieto -oppiainetta. Vasta julkaistussa hallitusohjelmassa talouskasvatus mainitaan seuraavasti: ”Kansalaisten talousosaamista ja talouden hallintaa kehitetään kaikissa ikäryhmissä ja ylivelkaantuneiden avunsaantia parannetaan. Talousosaamista lisätään eri asteisessa koulutuksessa velkaantumisongelman ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä”.

Asiantuntijat ovat esittäneet näkemyksiä talousopetuksen vahvistamisesta ja talousoppiaineen tarpeellisuudesta puolin ja toisin. Tässä postauksessa on nostettu esille esimerkkejä molemmista näkökulmista.

Nuorista vain joka viides kokee saavansa riittävän talousosaamisen koulusta

Yleisesti, taloustaitojen opettaminen koulussa nähdään tärkeänä – Opettajien talousosaaminen 2019 -tutkimuksen mukaan, tätä mieltä on 94 % opettajista. Kuitenkin opettajista vain vajaa kolmannes pitää koulun antamia talousosaamisen valmiuksia riittävinä. Syksyllä 2018 toteutetun Nuorten talousosaaminen -tutkimuksen tulokset ovat samoilla linjoilla: nuorista 90% kokee, että koulussa pitää opettaa taloustaitoja, mutta vain joka viides kokee saavansa riittävän talousosaamisen tason koulusta. Nuoret näyttävätkin tutkimuksen mukaan suhtautuvan opettajia kriittisemmin talousosaamisen valmiuksiaan kohtaan.

Kuitenkin, tutkimusten mukaan nuorten heikko talousosaaminen huolestuttaa opettajia enemmän kuin nuoria. Positiivista on, että opettajista 78% kokee voivansa vaikuttaa nuorten taloustaitoihin. Näiden tutkimusten valossa, kuinka nuorten talousosaamista voitaisiin kouluissa vahvistaa?

OECD on laatinut suositukset talousosaamisen vahvistamiseksi ja asettanut talousosaamiselle keskeiset tavoitteet ikäkausittain. Suomessa talousosaamisen strategian laatimisen puolesta on puhunut Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, joka ehdotti hallitusohjelmaan kansallista strategiaa, jolla vahvistettaisiin kansalaisten talouslukutaitoa. Talousosaamisen opetusta tulisi Rehnin mukaan tarjota kaikilla oppiasteilla peruskoulusta lukioon ja ammatillisista oppilaitoksista aikuiskoulutukseen. Myös Talous ja nuoret TAT:in johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen toteaa Suomesta puuttuvan talousosaamisen yhteinen koordinointi ja kansallinen strategia. Tenhunen-Ruotsalaisen mukaan perusteet ovat myös sille, että taloustiedosta tehtäisiin oma oppiaineensa.

Lasten asenteet rahaan ja talouteen muodostuvat varhain

Tällä hetkellä kuluttaja- ja taloustaitoja opetetaan osana yhteiskuntaopin oppiainetta neljännestä luokasta alkaen ja osana kaikille yhteistä kotitalouden opetusta seitsemännestä luokasta alkaen. Kuluttaja-ja taloustaitojen opetus on kirjattu opetussuunnitelmaan myös laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuteen L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Tenhunen-Ruotsalaisen mukaan lapsiin kohdistuu yhä varhaisemmin mainontaa ja markkinointia ja myös lasten asenteet rahaan ja talouteen muodostuvat varhain, mistä syistä olisi tarpeen harkita talousopetuksen aloittamista kouluissa jo aiemmin nykyisen neljännen luokan sijaan.

Tulisiko taloustaitojen opetus siis aloittaa entistä varhaisemmassa vaiheessa ja toteuttaa oppiaineiden välisenä yhteistyönä vai eriyttää omaksi oppiaineekseen? Opettajista enemmistö (60 %) näkee taloustaitojen vaativan oppiaineiden välistä yhteistyötä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa myös edellytetään opetuksen eheyttämistä erilaisin toimin, joista monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat esimerkki. Yhtenä opetuksen eheyttämisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteena on karsia oppiainejakoisuuden aiheuttamaa opetuksen sirpaleisuutta. Lisäisikö uusi talousoppiaine siten haasteita opetuksen eheyttämisen näkökulmasta?

Veronmaksajien keskusliiton viestintäjohtaja ja Taloustaito-lehden päätoimittaja Antti Oksanen on esittänyt taloustaito-oppiaineesta Taloustaito-lehdessä näkemyksensä seuraavasti: ”Taloustaito erillisaineena kuulostaa paperillakin keinotekoiselta. Taloustaidot kun ovat elämäntaitoja, joita pitäisi soveltaa joka aineessa ja joka tilanteessa. Ei digitaitojakaan olla eriyttämässä omaksi oppiaineekseen.”

Kun taloustieto nähdään opetettavana oppiaineiden välisenä yhteistyönä, onko tarpeen määrittää, minkä oppiaineiden opetuksen vastuulle talousosaamisen opetus kuuluu? Laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudet velvoittavat kaikkia oppiaineita, mutta miten kuluttaja- ja taloustaitojen opetus tulisi kokonaisuuksissa toteuttaa? Jos päätetään perustaa uusi oppiaine, on päätettävä, mitä oppiainetta tai kasvatuksen sisältöä opetetaan vähemmän.

 

Tällä hetkellä taloustaitojen opetus on perusopetuksen opetussuunnitelmaan kirjattu yhteiskuntaopin ja kotitalouden tavoitteisiin ja sisältöihin sekä osaksi laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta L3 Itsestähuolehtiminen ja arjen taidot. Vaatisiko uusi talousosaamisen strategia enemmän oppiaineiden välistä yhteistyötä? Vai pitäisikö kehittää uudenlaisia tapoja opettaa taloustaitoja?

 

Opettajat eivät ole yksinkertaisten kysymysten äärellä arvioitaessa taloustaitojen opetusta eri oppiaineiden näkökulmista ja ikäkausille sopivilla tasoilla.

Talouskasvatus ei kuitenkaan yksin ole ratkaisu kansalaisten taloudenhallinnan taitojen vahvistamiseen ja taitojen puutteesta aiheutuviin talousongelmiin. Yrityksillä on vastuu toimia lainmukaisesti ja lainsäädännön keinoilla voidaan puuttua talousongelmia aiheuttaviin ilmiöihin ja ennalta ehkäistä niitä.

Keskustelussa talousosaamisen vahvistamisesta on havaittavissa huoli kansalaisten taloudenhallinnan taidoista. On tärkeää, että kansalaisten talousosaamista vahvistetaan uuden hallitusohjelman myötä ja aiheesta käydään keskustelua. Keinoja talousosaamisen vahvistamiseksi on olemassa jo – kysymys kuuluukin, millä tavoin ne otetaan tulevaisuudessa käyttöön ja mitä uusia keinoja tarvitaan?


 Emilia Hyvönen työskentelee Kilpailu- ja kuluttajavirastolla harjoittelijana kuluttajakasvatuksen tehtävissä kesällä 2019.

Kuluttajakasvatuksen verkkosivut uudistuvat kesän aikana

Taitava kuluttajuus lähtee liikkeelle voimaantumisesta. Opetuksessa tähdätään siihen, että nuoret hallitsevat kulutustaan, saavat käsityksen omasta tavastaan toimia, tuntevat ostamisen eri vaiheet ja voivat kokonaiskäsityksen avulla hallita omaa kulutustaan.

On tärkeää, että nuori uskoo voivansa vaikuttaa asioiden kulkuun. Käsitykset omasta tehokkuudesta ja osaamisen kokemus ovat merkityksellisiä voimaantumisen kannalta. Ymmärrys siitä, kuinka toimia kuluttajana, alkaa muotoutua.

Kesän aikana KKV:n opettajille tarjoama aineisto jäsennetään uudella tavalla. Teemojen ja sisältöaluiden sijaan aineisto jaetaan kuluttajan arjen toiminnan mukaisesti.

Tavoitteina ovat hyvä kuluttajaosaaminen ja opetuksen eheytyminen

Sen sijaan, että opetetaan sirpalemaisesti taloudenlukutaitoa, mainonnanlukutaitoa tai kuluttajan oikeuksia ja vastuita, uusi kuluttajaosaamisen opetusmalli tähtää kohti jäsenneltyä ja eheytettyä opetuskokonaisuutta. Sen lähtökohtana on kuluttajana toimimisen kokonaisvaltainen hallinta.

Kuluttaminen eli tuotteen tai palvelun hankinta rakentuu aina erilaisten vaiheiden sarjasta tai joukosta osatoimintoja, jotka yhdessä muodostavat kuluttajan ostopolun. Kuluttamisen aikana tehdyt ratkaisut vaikuttavat ja kietoutuvat toinen toisiinsa.

Kulutustottumuksista riippumatta etenemme hankintaprosesseissa – oli hankkimamme kohde tavaraa tai palvelua. Näiden prosessien onnistumiseksi tarvitsemme taitoja, jotka liittyvät mediaan, mainontaan ja tiedonhankintaan. Tarvitsemme myös tietoa kuluttajien oikeuksista ja vastuista sekä talouskasvatusta, ympäristötietoisuutta ja resurssiviisautta. On kyse arjen hallinnasta, jossa kuluttajataitoja käytetään osaavasti, oppimisympäristönä ovat koti lähiympäristöineen ja sen toiminnot. Kulutusprosessi ja ostaminen jäsentyy helposti ostopolun kautta.

Verkkosivuille jäsennettyjen tehtäväkokonaisuuksien kautta tutustutaan ostotapahtumaan, sen etenemiseen, kriittisiin askelmerkkeihin ja valinnan paikkoihin.

Verkkosivujen tutut tehtävät ja videot jäsennetään uudella tavalla, ostopolun mukaisesti. Vanhentuneita tehtäviä poistetaan ja uudistetaan. Opettajien kuluttajatietoa sisältävät taustamateriaalit sijoitetaan oman otsikon alle. Lisäksi kuluttajakasvatuksen tavoitteita ja pedagogiikkaa käsittelevät aineistot saavat oman erillisen paikkansa.

Oppimistehtävät pysyvät edelleen aihioina, joita opettajan on tarkoitus soveltaa oman oppiaineensa, oppilaidensa ikäkauden, heidän erityispiirteiden tai ajankohtaisten ilmiöiden mukaan.

Ostopolkua voi käyttää havainnollistamaan:

Mitä kuluttaminen on (MITÄ)

Havainnoidaan ja nimetään ajankohtaisia kuluttajailmiöitä

Tekeminen ja harjoittelu (MITEN)

Harjoitellaan toimimaan ilmiöistä nousevien asioiden parissa

Ymmärtäminen ja käsitteellistäminen (MIKSI)

Ymmärretään ilmiöitä ja reflektoidaan omaa toimintaa sekä ratkaistaan mahdollisia ongelmia

Kesäharjoittelijan lukusuositukset blogin arkistosta

Aloittaessani viime viikolla kuluttajakasvatuksen kesäharjoittelijan tehtävissäni Kilpailu- ja kuluttajavirastolla, tutkin alkajaisiksi blogin julkaisuarkistoa. Valitsin mielestäni kiinnostavimmat artikkelit lukulistalle, joita suosittelen myös sinulle. Nämä artikkelit antoivat ajankohtaisia ideoita kuluttajakasvatukseen ja johdattelevat pohtimaan omaa kulutuskäyttäytymistä.

Maapallon tuho – kuluttajan syy?

Kuluttajaekonomian väitöskirjatutkijan Jani Varpan blogikirjoitus käsittelee ylikulutusta ja yksittäisen kuluttajan vaikutusmahdollisuuksia maapallon pelastamiseksi. Artikkeli on julkaistu viime vuonna, mutta aihe on ajankohtainen yhä. Tänä vuonna suomalaiset kuluttivat osansa maailman luonnonvaroista neljä kuukautta maailman keskiarvoa aikaisemmin.

Ylikulutus on ollut puheenaiheena viime aikoina kasvatuksenkin kentällä: myös Veli-Matti Värrin teos Kasvatus ekokriisin aikakaudella tarkastelee aihetta kasvattajien näkökulmasta. Lyhyesti, teos antaa näkökulmia siihen, miten toimia kasvattajana, jos ymmärtää elämänmuotomme olevan ekologisesti kestämätön. Postauksen aihe on ajatuksia herättävä kaikille kuluttajakasvattajille ja puhutteli siten myös minua.

Auta nuorta hallitsemaan taloustaidot – ota käyttöösi nämä välineet!

Tämä blogipostaus kokosi yhteen päivitettyjä materiaaleja ja konkreettisia pedagogisia työkaluja talouskasvatuksen tueksi, jotka koin hyödyllisiksi. Artikkelin kirjoitti Ella Niini, joka toimii kehittämiskoordinaattorina Mun talous -toiminnassa.

Vuoden alusta julkaistiin Opettajien talousosaaminen 2019 -tutkimusraportti, jossa havaittiin, että vastaajista 71 % tuntee hallitsevansa riittävät tiedot taloudesta, jotta pystyy sitä opettamaan, mutta vain 14 % opettajista kertoo oman talousosaamisen perustuvan opettajankoulutukseen. Tästä syystä, on ilahduttavaa, että materiaaleja opetuksen tueksi tuotetaan lisää ja uudistetaan ajankohtaisiksi, jotta opettajan on mahdollista täydentää ja kehittää osaamistaan.

Kun kasvattaja kokeili elää niin kuin opettaa

Tämä blogipostaus herättelee tarkastelemaan kriittisesti omia kulutusvalintoja – voisinko itse tehdä valintojani toisin? Mitkä valinnat kukin kokee yksinkertaisempina, entä haastavampina? Mistä olisin itse valmis tinkimään kulutusvalinnoissani ja kuinka paljon? Omien kuluttajakokemusten ja arkielämän esimerkkien kautta opettaja voi tuoda kuluttajakasvatuksen aiheet konkreettisemmiksi ja helpommin lähestyttäviksi oppilaille. Oppilaita voi herätellä ja kannustaa pohtimaan esimerkkejä myös omasta arjesta. Kuluttajuutta käsittelevien aiheiden tarkastelu oppilaiden omasta kokemusmaailmasta käsin voi edesauttaa opittujen sisältöjen ymmärtämistä omakohtaisemmin ja siten vahvistaa oppilaan käsitystä vastuullisena kuluttajana toimimisesta.

Näiden aiheiden saattelemana muistutan, että tulevassa kesäkoulutuspäivässä on myös tarjolla ajankohtaista tietoa, asiantuntijoiden puheenvuoroja ja uusia ideoita opetuksen suunnitteluun.

Antoisia lukuhetkiä ja lämpimästi tervetuloa kesäkoulutuspäivään!


profiilikuvaEmilia Hyvönen työskentelee Kilpailu- ja kuluttajaviraston harjoittelijana kuluttajakasvatuksen tehtävien parissa kesällä 2019. Taustaltaan Emilia on maisterivaiheen kotitaloustieteen opiskelija Helsingin yliopistosta. Sivuaineekseen hän on opiskellut terveystiedon oppiaineen opinnot ja suorittaa  parhaillaan lisäksi yhteiskuntaopin opintoja.