Koulupäivän voi aloittaa keskustelemalla kuluttajuudesta

Päivänavauksen perinteet ulottuvat koko koululaitoksen syntyjuuriin, ja niiden sisällöt ovat luonnollisesti eläneet ajassa. Nykyisen muotoista aamunavausta edelsivät kansa- ja oppikoulujen aamu- ja iltarukoushetket. 1960-luvulla keskusradion yleistymisen myötä päivänavauskäytännöt saivat uutta ilmettä ja ne monipuolistuivat. Nimeksi vakiintui päivänavaus.

Nykyään käytännöt päivänavausten pitämisessä vaihtelevat suuresti eri oppilaitoksissa. Joissakin kouluissa aamu aloitetaan keskusradioiden kautta yhä päivittäin yhteisellä aamunavauksella, kun taas joissakin oppilaitoksissa keräännytään perjantaisin koko koulun yhteiseen aamu- tai iltapäivähetkeen, jolla vahvistetaan myös yhteisöllisyyttä. Niin perusopetus- kuin lukioasetuskin säätävät päivänavauksen pitämisen, vaikka sen sisältö jätetään asetuksissa määrittelemättä.

Hyvä päivänavaus puhuttaa ja jää nuoren mieleen. Parhaassa tapauksessa se aktivoi toimintaan. Nuorilta kysyttäessä aiheen ajankohtaisuus on hyvän aamunavauksen yksi edellytys.

Siinä missä seurakunnat ovat tarjonneet uskonnollissävytteisiä aamunavauksia, yhä useampi toimija on tarttunut aiheeseen nykypäivänä omista lähtökohdistaan käsin. Ja miksipäs ei! Aamunavaukset ovat paikkoja, joissa voi herätellä nuoria ajattelemaan ja oivaltamaan jostain aivan muusta kuin päivän perinteisistä oppiaineista. Lisäksi niissä tavoittaa paljon nuoria. Nykyään netistä löytyykin aamunavausmateriaalia niin ystävänpäivän juhlimiseen, liikkumiseen kuin lasten oikeuksiinkin liittyen.

Kuluttajuus on aihe, joka koskettaa meitä kaikkia. Talousasiat kiinnostavat nuoria ja heillä on paljon aiheesta jaettavaa. TATin tutkimuksen mukaan niin nuoret kuin opettajatkin kokevat aiheen tärkeäksi. Nuoret haluaisivat parantaa omaa talousosaamistaan ja toisaalta opettajat kokevat, ettei koulu anna riittäviä valmiuksia nuorille talousasioiden oppimiseen. Aiheen monipuolinen käsitteleminen onkin tärkeää.

Keskustele kuluttajuudesta 15.3. – aloita aamunavauksella, tee teemapäivä

Kansainvälinen kuluttajan oikeuksien päivä eli maaliskuun 15. on erinomainen paikka keskustella kuluttajuudesta nuorten kanssa. Päivä tarjoaa luonnolliset puitteet aiheen käsittelyyn ja esille nostamiseen koko koulussa. Päivän voi aloittaa aamunavauksella aiheesta ja jos aikaa ja intoa riittää, niin teemaan voi sukeltaa syvemmälle vaikkapa rakentamalla kuluttajan oikeuksista koko koulun yhteisen teemapäivän!

Nuorten Akatemian sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston yhdessä tekemä aamunavaus löytyy täältä ja muuta oppimateriaalia talous- ja kuluttajakasvatukseen liittyen tarjoamme täältä. Kannustamme kaikkia oppilaitoksia keskustelemaan kuluttajuudesta ja nostamaan aihe esille erityisesti kansainvälisenä kuluttajan oikeuksien päivänä.

Hyvää kansainvälistä kuluttajan oikeuksien päivää!

Linkit:

Aamunavaus, kansainvälinen kuluttajan oikeuksien päivä 15.3. (pdf) 

Nuorten talousosaaminen 2018 -tutkimus (pdf), Talous ja Nuoret TAT


Kirjoittaja Ulla Saalasti on projektikoordinaattori Nuorten Akatemiassa ja vastaa järjestön kuluttajakasvatushankkeista.

Opettajakoulutuksen kuluttajapäivä: Yli sadan euron edestä ruokaa roskiin vuodessa

Työpiste 5.

Ruokahävikki on ajankohtainen ja tärkeä aihe. Suomessa heitetään henkilöä kohden 20-26 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin vuodessa. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta (MTT:n Ruokahävikkitutkimus 2013).ruokahävikkivaaka

Ruokahävikillä on niin taloudellisia kuin ympäristölle haitallisia vaikutuksia.

Kuluttajapäivillä työpisteellä keskusteltiin ruokahävikistä sekä lähestyttiin aihetta eri opetusmenetelmien kautta. Esimerkkejä ruokahävikin ajankohtaisuudesta tuotiin opiskelijan arjesta.

Oikeanpuoleisessa kuvassa on opiskelijaravintolan astioidenpalautuspisteessä oleva biojäteastiaan asennettu vaaka.  Se osoittaa jokaiselle ruokailijalle tämän pois heittämän biojätemäärän.

aineistoa pöydällä

 

Ruokatieto  oli yhteistyökumppanina varteenotettava, sen verkkosivuilla on laajasti tietoa ruokahävikistä ja sen vähentämisestä. Vastuullisen kuluttajuuden merkitys on kasvanut yhteiskunnassa. Ruokatieto on ottanut huomioon myös kestävän kehityksen ulottuvuudet ruokakasvatuksessa.

Työpisteen tavoitteena oli laajentaa kävijän ymmärrystä ruokahävikin taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista. Apuna käytettiin ryhmän luovuutta ja innovatiivisia tehtäviä. Halusimme herättää ajatuksia siitä, että ruokahävikki on myös rahan tuhlaamista.

Ruokahävikki aiheisessa Kahoot -tietovisassa tuli ilmi ruokahävikin taloudelliset ja ympäristölle haitalliset vaikutukset. Tietovisassa heräteltiin kiinnostusta ruokahävikistä taloudellisessa ja ekologisessa mielessä.

Ruokahävikki -dominopelissä osallistujat pääsivät työskentelemään taululla. Dominopalan kumpaankin päähän oli kirjattu ruoka-aine. Uusi dominopala voitiin asettaa edellisten jatkoksi, kun saatiin syntymään jokin ruokalaji tai ruoka, jossa näitä kahta elintarviketta käytetään.

smart2Kuluttajapäivän työpiste sujui oikein mallikkaasti ja pysyimme hyvin aikataulussa. Saimme kiitosta, että olimme perehtyneet aiheeseen huolellisesti. Kahoot- tietovisa ja Ruokahävikki -dominopeli osoittautuivat kiinnostaviksi pedagogisiksi toteutuksiksi.

Silja Hakala, Liisa Lavonen, Anna Paatero

Opettajakoulutuksen kuluttajapäivä: Rahat riittämään!

Työpiste 3.

Työpisteemme lähtökohtana oli opiskelijan rahankäytön suunnittelu. Tarkoituksena oli saada aikaan yleistä keskustelua talousasioista vuorovaikutuksellisin menetelmin.

Tuntuu siltä, että raha-asioista puhuminen on edelleen ”tabu” ja avun pyytäminen raha-asioihin liittyvissä asioissa koetaan vaikeaksi ja häpeälliseksi. Halusimme ”nostaa kissan pöydälle” ja herätellä opiskelijoita keskustelemaan ja pohtimaan rahaan liittyviä asioita avoimessa, hyväksyvässä ilmapiirissä. ”Maksuhäiriö ei ole maailmanloppu, vaan joskus jopa pelastus.”

Yhteistyökumppanimme Mun Talous –hanke  on haastanut suomalaiset puhumaan rahasta sosiaalisessa mediassa #puhurahasta. Kannustimena #puhurahasta – kampanjassa on osallistujien kesken arvottava videokamera.mun talous

Miten opiskelijan rahat saadaan riittämään?

Vierailijat jaettiin toiminnallisessa työpisteessämme kahteen ryhmään, joiden tehtävänä oli pohtia miten rahat saadaan riittämään. Opiskelijan kuukausibudjetiksi olimme määritelleet 937€, mikä koostuu täysimääräisestä korkeakouluopiskelijan opintotuesta 537€, ja valtion takaamasta opintolainasta 400€.

Kahden ryhmän suunnitelmat koottiin älytaululle. Ryhmät saivat esitellä suunnitelmansa ja perustella päätöksensä. Miten esimerkiksi on mahdollista syödä sadalla eurolla kuukaudessa? Ryhmien budjettisuunnitelmien jälkeen keskustelimme yhdessä suunnitelmien realistisuudesta ja mm. siitä, mikä asia voisi sotkea suunnitelman täysin esim. läppärin hajoaminen.

Päivä sujui vauhdikkaasti ja työpisteemme saama palaute oli erittäin positiivista. Työpisteemme toiminnallisuus ja vauhdikkuus oli miellyttänyt vierailijoita. Ryhmissä saatiin aikaan paljon keskustelua. Ryhmät tuottivat monipuolisia ja yksityiskohtaisia suunnitelmia, joissa monissa oli jätetty myös rahaa ”pahan päivän” varalle.

Moni ryhmä oli myös hienosti suunnitellut ylijäävälle rahalle sijoituskohteen. Suunnitelmien tarkkuus yllätti hieman meidät ja pohdimme vierailijoiden kotitaloustieteen koulutustaustan merkitystä tehtävän myötä esille tulleessa talousosaamisessa. Olisi mielenkiintoista testata saman tyyppistä tehtävää eri kohderyhmille, myös peruskoulussa.

Päivä oli opettavainen ja innostava kaikin puolin! Kiitos osallistujille ja järjestäjille.

Samuli Peura & Riitta Saikkonen

#puhurahasta

Opettajakoulutuksen kuluttajapäivä: Vertaiskauppaa on ollut aina – nyt toimitaan verkossa

Työpiste 2.

Kaveri ei pääsekään joulupukiksi lapsille, mistä korvaava pukki? Sisustusta olisi kiva päivittää. Kesälomalla voisi kokeilla vuokrata asunnon hotellin sijaan.

Kysymyksemme Kuluttajapäivän työpisteellä oli: Mikä näitä edellä lueteltuja asioita yhdistää? Yhdistävä tekijä on vertaisverkkokauppa, joka on kahden kuluttajan välillä käytävää kauppaa verkossa. Kaupan kohteena voi yhtä hyvin olla niin hyödykkeet kuin palvelutkin.

Aika moni kuluttaja on myös törmännyt sosiaalisen median kirpputoreihin sekä isompiin alustoihin, jotka tarjoavat kirpputoripalvelua verkossa. Vertaisverkkokauppa perustuukin suureksi osaksi alustoihin, jotka ovat niin ostajien kuin myyjienkin käytössä. Alustan ylläpitäjä ei useimmiten osallistu varsinaiseen kaupankäyntiin, vaan toimii vain kaupan koordinoijana. Alustataloudesta on tässä blogissa Kilpailu-ja kuluttajaviraston Maija Puomila blogannutkin jo aiemmin.kaupanliitto1

Yhteistyökumppanimme Kaupan liitto on toiminut yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa, ja osana laajempaa tutkimusyhteistyötä kerättiin samalla tietoja vertaisverkkokaupan tilanteesta Suomessa.

Selvityksestä ilmenee, että vertaisverkkokauppa on kasvanut marginaali-ilmiöstä jo melko suureksi ilmiöksi ja reilun puolentoista vuoden aikana ennen selvityksen tekoa vuonna 2014 jo noin kaksi miljoonaa suomalaista on toiminut joko myyjänä tai ostajana vertaisverkkokaupan piirissä. Selvityksestä ilmenee samalla, että sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa vertaisverkkokauppaa oli käynyt noin 800 000 suomalaista

Monet yritykset ovat vastanneet vertaisverkkokaupan tuomaan kilpailuasetelmaan perustamalla itse esimerkiksi second hand-myymälöitä varsinaisten uutta tavaraa myyvien liikkeiden läheisyyteen ja ottamalla asiakkailta vanhoja vaatteita kierrätykseen uuden ostamisen yhteydessä.

Yhteiskunnallisella tasolla vertaisverkkokaupan haasteita ja epäselviä kohtia ovat muun muassa palveluihin liittyvät verotukselliset kysymykset. Esimerkiksi yksityiset toimijat, vaikkapa kuljetuspalveluja tarjoavat kuljettajat, eivät maksa veroa, mutta kuitenkin käyttävät hyväkseen kaupunkien infrastruktuuria. Samanlaisia haasteita aiheuttaa esimerkiksi yksityisten henkilöiden asunnon vuokraus, jonka vuokratulon ilmoittaminen jää vuokranantajan vastuulle. Yksityisten yrittäjien kannalta katsottuna palvelujen tarjoajilta puuttuvat taas vastaavasti työntekijöitä suojaavat palvelut, kuten terveydenhuolto ja muiden etujen valvonta.

Kuluttajapäivän tapahtuman työpisteellämme vieraili n.100 henkilöä seitsemänä eri pienryhmänä. Työpisteellä keskusteltiin vertaisverkkokauppaan liittyvistä haasteista, kokemuksista ja tulevaisuudesta. Vierailijat vastasivat myös kyselyyn, jossa kartoitettiin vertaisverkkokaupassa käytettyjä alustoja. Vastauksia tuli yhteensä 47 kpl, joista moni vastaaja oli käyttänyt useampia eri alustoja. Tulokset olivat yhteneviä Kaupan liiton teettämän tutkimuksen kanssa.

kaavio kaupanliitto

Kaupan liiton tutkimuksessa ilmeni, että vertaisverkkokauppaa käydään rahan säästämisen, kierrättämisen ja ekologisuuden motivoimana. Kuluttajan kannalta on oleellista tiedostaa kenen kanssa käy kauppaa ja ymmärtää vertaiskaupan kuluttajansuojan heikkous. Ongelmia kaupankäynnissä saattaa aiheuttaa myös ihmisten erilaiset käsitykset hyödykkeiden tai palveluiden laadusta.

Kirjoittajat Katri Mettälä, Tanja Saarinen ja Mirva Viljaala opiskelevat kotitalousopettajiksi Helsingin yliopistossa. He järjestivät työpisteen Kuluttajapäivän tapahtumaan yhteistyössä Kaupan liiton kanssa.

Seitsemän työpistettä kuluttajuudesta yliopistolla 17.3

Kuluttajanoikeuksien päivää vietettiin Helsingin yliopistossa, Siltavuorenpenkereellä 17.3.2016.

Päivän järjestämisestä vastasivat jo viidettä kertaa Helsingin yliopiston kotitaloustieteen opiskelijat. Kuluttajapäivän järjestelyssä opiskelijat tekivät yhteistyötä kuluttajakasvatuksen toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppaneita olivat Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Ruokatieto, Martat, MunTalous, Kaupan liitto, HSY ja Kuluttajaliitto.

Päivän tavoitteeksi opiskelijoiden oppimisen kannalta  oli määritelty yhteistyöhön harjaantuminen, kuluttajakasvatuksen sisältöteemoihin perehtyminen sekä pedagogisten ratkaisujen luominen kuluttajakasvatukseen moderneja opetusteknologisia ratkaisuja hyödyntäen.Kuluttajapäivä yliopistolla

Tämä blogikirjoitus keskittyy siihen, miten kuluttajaoikeuksien päivä toteutettiin eri työpisteissä ja minkälaisia oppimiskokemuksia organisaatioryhmä siitä sai. Ensi viikolla blogista voi lukea opiskelijoiden kuvauksia ja kokemuksia alla olevista aiheista:

Kuluttajapäivän aikana vierailijat työskentelivät seitsemässä erilaisessa työpisteessä, joita kierrettiin pienryhmissä. Työpisteiden tavoitteena oli tarjota vierailijoille erilaisia työkaluja kuluttajataitojen oppimiseen ja opettamiseen.

Kuluttajapäivän päätteeksi Taina Mäntylä Kilpailu- ja kuluttajavirastosta sekä Marjaana Manninen Opetushallituksesta pitivät puheenvuoron, jossa he muistuttivat kuluttajataitojen merkityksestä ja niiden opettamisen tarpeellisuudesta nykypäivänä lisääntyneiden taloudellisten haasteiden vuoksi.

Yhteiskunta muuttuu, joten kasvatuksen on kehityttävä sen mukana. Arjen ilmiöt tarjoavat niin koulussa kuin muussakin kasvatustyössä hyviä mahdollisuuksia opettaa ja oppia kuluttajataitoja. Tähän oli tartuttu hyvin myös työpisteiden suunnittelussa.KKV JA OPH

Organisaatioryhmän tehtävänä oli huolehtia Kuluttajapäivän aikataulutuksesta, joka onnistui sekä annetun palautteen että oman kokemuksemme mukaan todella hyvin.

Soitimme työpisteiden välisissä siirtymissä Abban ”Money, money, money” –kappaletta, jonka soittamisen olimme valmistautuneet huolehtimalla tekijänoikeusmaksuista. Teoston sivustolla (http://www.teosto.fi/kayttajat) maksu on kätevä suorittaa. Siellä on myös selkeästi kerrottu musiikin soittamiseen liittyvistä asioista. Tekijänoikeuksien huomioimisesta kiiteltiin myös Kuluttajapäivän palautteessa.

Kuluttajapäivän tavoitteeseen päästiin, sillä päivän lopuksi kerätyssä palautteessa vierailijat osoittivat kiitosta työpisteiden monipuolisuudesta ja kekseliäisyydestä. Konkreettinen toiminta oli miellyttänyt: budjetointien teko koettiin hauskana ja silmiä avaavana, pelisovellusten käyttö havainnollistavana. Eräs vierailija kiitteli onnistuneesta kokonaisuudesta ja siitä että, työpisteiden eteen oli nähty vaivaa.

Järjestelyryhmä: Tiila Maaninka, Liisa Hämäläinen ja Iris Mäkelä

Kiitämme kaikkia päivään osallistuneita vierailijoita, opiskelijoita ja opettajia!