Työpistetehtäviä kuluttajataitojen opetukseen

Kesäharjoittelussa KKV:lla olen ideoinut uusia oppimistehtäviä kuluttajataitojen opetukseen. Tässä blogissa esittelen tehtävistä yhden. Oppimistehtävä koostuu neljästä työpisteestä, joista kunkin tekemiseen kuluu noin 10 minuuttia. Tehtäväpakettia voivat hyödyntää ja soveltaa niin kotitalouden kuin yhteiskuntaopin opettajat.

Työpisteissä hyödynnetään QR-koodeja, jotka löytyvät kullekin työpisteelle tarkoitetussa monisteesta. Monisteet saat tästä. Tehtävän tekemiseen tarvitaan tabletteja tai puhelimia, joihin on ladattu QR-koodin lukusovellus. QR-koodista pääsee katsomaan tehtävän tekemistä tukevaa videota. Oppilaat jaetaan neljään ryhmään ja tarkoitus on, että kaikki ryhmät kiertävät kaikki työpisteet. Lopuksi tehtävien sisällöt puretaan keskustelemalla niistä yhdessä. Kukin ryhmä esittelee yhden työpisteen tulokset. Jos aikaa tehtävän tekemiseen on niukasti, tehtävää voi soveltaa myös niin, että kukin ryhmä tutkii vain yhden työpisteen ja esittelee sen sisällön muille.

Työpajassa 1. selvitetään, mitä reklamaatiolla tarkoitetaan ja selvitetään, mistä voi saada apua haastaviin kuluttajatilanteisiin. Tehtävää voi soveltaa ohjeistamalla oppilaat tutustumaan reklamaatioapuriin. Tämän jälkeen he tekevät harjoitusreklamaation, jonka he lähettävät opettajan sähköpostiin. Taustatietoa tehtävän tueksi on verkkosivulla: täältä.

Työpajassa 2. selvitetään, miten sopimus sitoo kaupanteossa kuluttajaa ja yritystä. Oppilaat pohtivat esimerkin avulla, missä tilanteessa kuluttajansuojalaki ei suojaa. Taustatietoa tehtävän tueksi on verkkosivulla: täältä.

Työpajassa 3. selvitetään, mikä on tilausansa ja miten siihen voi joutua. Oppilaat pohtivat, mitä tehdä, jos saa laskun tuotteesta, jota ei ole tilannut. Taustatietoa tehtävän tueksi on verkkosivulla: täältä.

Työpajassa 4. tutkitaan kuittitietoja ja pohditaan, miksi kuitti kannattaa säilyttää. Tehtävää varten opettaja voi skannata muutaman vaihto- ja palautusehdoiltaan toisistaan poikkeavan kuitin näytekappaleiksi. Taustatietoa tehtävän tueksi on verkkosivulla: täältä ja täältä.

Tehtävä on suunniteltu tukemaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteita.

Kotitalous:

T10 kannustaa oppilasta hankkimaan ja arvioimaan kotitalouteen liittyvää tietoa sekä ohjaa käyttämään luotettavaa tietoa valintojen perustana. (S3)

Yhteiskuntaoppi :

T8 ohjaa oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. (S1)

Työpisteiden tehtävät on julkaistu myös KKV:n opettajille tarkoitetuilla verkkosivuilla.


Kirjoittaja:

Emilia Hyvönen työskenteli kuluttajakasvatuksen harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kesällä 2019.

Tilanteita ostopolulla -tehtävä kuluttajataitojen opetukseen

Kesäharjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa suunnittelin johtava asiantuntija Taina Mäntylän kanssa oppimistehtävän, jonka avulla pyrimme havainnollistamaan ostopolun vaiheita oppilaille. Tehtävä on suunniteltu kokoamaan pedagogisen Ostopolku-mallin vaiheita. Sen voi toteuttaa kahdella eri tavalla, jotka esittelen tässä blogipostauksessa, sekä soveltaa eri oppiaineiden tavoitteille sopivaksi.

Ostopolku -malli kuluttajakasvatukseen.

Esimerkki 1. Miellekartta -tehtävä (moniste + kortit)

a. Oppilaat jaetaan neljään ryhmään ja kaikki oppilaat saavat kortin, jossa on kuluttamiseen liittyvä tilanne. Oppilaille jaetaan kuva ostopolusta. He pohtivat, mihin kohtaan ostopolkua tilanne liittyy ja mitä tilanteessa tulee ottaa huomioon tai miten tilanne ratkaistaan. Oppilaat sijoittavat kortit ostopolulle niihin kohtiin, joihin tilanne heidän mielestään sopii, kooten näin yhteisen miellekartan ostopolusta. Lopuksi keskustellaan yhdessä korttien tilanteista ja ratkaisujen perusteluista.

Älykoti

b. Tämän jälkeen oppilaille jaetaan kuva älykodista tai se näytetään taululla. He pohtivat, mitä älykodin toimintoa kortti kuvaa. Kortit sijoitetaan uudelleen, nyt älykodin eri toimintojen kohtiin. Lopuksi keskustellaan yhdessä oppilaiden havainnoista.

Tehtävän ohjeistuksen ja vastaukset PDF-tiedostona saat tästä. Lisätietoja tehtävän tueksi löytyy KKV:n verkkosivuilta.

Esimerkki 2. Miellekartta -tehtävä Padlet -työkalulla

Avaa Padlet -sivusto, luo ilmainen tili ja valitse valikoimasta alusta nimeltä Pohja, jonne lisäät keskelle kuvan Ostopolku -mallista. Voit vaihtaa yläkulman asetuksista pohjasi taustan mieleiseksesi, tässä pohjassa on käytössä tausta ”cloud”, jotta kuva ostopolusta ja tilanteiden kuvaukset erottuvat taustasta. Vaihda yksityisyysasetukset julkiseksi, jotta oppilaat pääsevät työstämään tehtävää yhdessä. Klikkaa kohdasta ”jaa” ja vaihda pohja julkiseksi kohdasta ”change privacy”. Jos et halua jakaa linkkiä julkiseksi, voit jakaa sen myös rajoitetulle ryhmälle salasanan kera. Klikkaamalla ”jaa” löydät oppilaille jaettavan linkin tai QR-koodin. Alakulmassa näkyvästä + -merkkisestä pallosta voit lisätä keskelle kuvan ostopolusta.

Jaa oppilaille linkki tai QR-koodi ja yksi tai kaksi kuluttamiseen liittyvää tilannekorttia. Tehtävän voi tehdä myös pareittain tai ryhmissä. Oppilaat pohtivat, mihin kohtaan ostopolkua tilanne liittyy ja mitä tilanteessa tulee ottaa huomioon tai miten tilanne ratkaistaan. Oppilaat kirjaavat korttinsa tilanteen padlettiin ostopolulle sopivaan kohtaan painamalla alakulmassa näkyvää + -merkkistä palloa. Kommenttia napauttamalla voit vaihtaa sen värin ja kuvata esimerkiksi tiettyä ostopolun vaihetta tietyllä värillä, kuten kuvassa.

Kun kaikki tilanteet on asetettu ostopolulle, niistä keskustellaan ja pohditaan, mistä tilanteessa on kyse tai miten tilanne ratkaistaan. Oppilaat voivat keksiä tilanteita myös itse ja selvittää niihin ratkaisuehdotuksia. Lähteinä voi hyödyntää esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston, Euroopan kuluttajakeskuksen tai Kuluttajaliiton verkkosivuja.

Padlet-sivuston sijaan, voit hyödyntää myös Flingaa, joka toimii samalla tavalla kuin Padlet ja jonne myös voi luoda ilmaisen tilin. Tehtävään voi valita Flinga Wall:in, johon voi lisätä kuvan ostopolusta nuolen osoittamasta kameraa esittävästä kuvasta.

Oppilaille jaettavan linkin löydät vasemmasta yläkulmasta klikkaamalla kohtaa, jossa on kolme mustaa viivaa. Oppilaat voivat kirjautua Flingaan myös QR-koodilla nuolen osoittamasta kohdasta.

Kotitehtävä

Tehtävää voi jatkaa antamalla oppilaille kotitehtäväksi haastatella esimerkiksi huoltajaa jostakin kuluttajatilanteesta. Sen jälkeen he pohtivat yhdessä, miten ongelma ratkaistaan. Oppilaat voivat myös tutustua Kuluttajaneuvonnan verkkosivuihin ja etsiä sieltä kuluttajatilanteen ja sen ratkaisun. Oppilaita kehotetaan perehtymään oman kuluttajatilanteensa ratkaisuun tai sen vaihtoehtoihin ja toimimaan ”tilanteensa asiantuntijana”. Seuraavalla oppitunnilla kotitehtävien tuloksista keskustellaan esimerkkitilanteiden avulla, jolloin oppilaat voivat esittää toisilleen kysymyksiä aiheesta.

Tehtävä ja sen materiaalit on saatavilla myös KKV:n verkkosivulla.


Kirjoittaja:

Emilia Hyvönen työskenteli kuluttajakasvatuksen tehtävien parissa harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kesän 2019 ajan.

Uusia ideoita kuluttajataitojen opetukseen

Harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa olen ideoinut kuluttajataitojen opetukseen uusia oppimistehtäviä, joista esittelen tässä postauksessa yhden.

Vaikuttaako päätöksentekoosi kognitiivinen vinouma? – harjoitus

Käyttäytymisen taloustieteen tutkimuksissa on tunnistettu erilaisia tilanteita ja ilmiöitä, joissa kuluttajan päätöksentekoa ja talouden hallintaa voi harhauttaa kognitiivinen vinouma. Kognitiivisen vinouman käsitteellä viitataan ihmisillä esiintyvään taipumukseen hahmottaa ja painottaa havaintojaan, tulkintojaan ja informaatiota sellaisella tavalla, että se voi johtaa irrationaaliseen toimintaan. Kyse on rajoitetusta rationaalisuudesta, sillä päätöksemme ovat kuitenkin niin hyviä kuin vain kykenemme tekemään.

Tässä harjoituksessa oppilaat tutustuvat erilaisiin kuluttajan päätöksiin vaikuttaviin tilanteisiin ja harjoittelevat tunnistamaan niitä. Harjoitus on suunniteltu 9. luokkalaisten yhteiskuntaopin opetukseen, mutta harjoitusta voi hyvin soveltaa muissakin oppiaineissa eri ikäisille. Harjoitus tukee peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden seuraavia yhteiskuntaopin tavoitteita:

T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa, talouden toimintaa ja yksityistä taloudenpitoa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä

T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

Harjoituksessa hyödynnetään learning cafe -menetelmää. Menetelmä keskittyy käsittelemään tiettyjä teemoja ja kysymysten ratkaisua ryhmissä. Varaa ryhmätyöskentelyä varten kyniä ja post-it-lappuja.  Harjoituksen ohjeistuksen PDF -tiedostona saat tästä, kortit tästä ja kertomukset tästä.

  1. Tunnistetaan kognitiivisia vinoumia

Jaa oppilaat kuuteen ryhmään. Jaa ryhmille kortti, jossa on yhden kognitiivisen vinouman kuvaus. Pyydä oppilaita nousemaan ylös ja jaa sen jälkeen pöytäryhmiin monisteet, joissa on lyhyet kertomukset tilanteista, joihin kognitiivinen vinouma on vaikuttanut. Oppilaiden tehtävä on tunnistaa kertomuksista oman ryhmänsä kortissa lukeva vinouma. Oppilaat liikkuvat vapaasti tilassa ja neuvottelevat ryhmänsä kanssa, mikä kertomus kuvaa heidän korttinsa vinoumaa. Kun kortin vinoumaa kuvaava kertomus on löytynyt, oppilaat jäävät istumaan näihin pöytäryhmiin.

2. Oppimiskahvilat kognitiivisista vinoumista

Oppilaat valitsevat ryhmästään puheenjohtajan/kirjurin, joka jää ensimmäiseen pöytäryhmään muiden lähtiessä kiertämään seuraaviin pöytäryhmiin. Puheenjohtaja/kirjuri vaihtuu tehtävän vaihtuessa, jotta kaikki pääsevät kiertämään kaikki ryhmät. Puheenjohtaja esittelee saapuvalle ryhmälle ensin, mistä kognitiivisesta vinoumasta on kyse. Hän lukee sen kuvauksen ja esittelee lyhyesti, miten vinouma ilmenee kertomuksessa. Tämän jälkeen puheenjohtaja antaa ryhmälle keskusteltavaksi seuraavat kysymykset:

  1. Oletko tunnistanut vastaavan vinouman ilmenevän omassa arjessasi? Jos olet, miten?
  2. Millä muilla tavoin vinouma voi ilmetä päätöksenteossa? Keksikää yhdessä esimerkkejä. Kirjatkaa ne muistiin ja jättäkää ne seuraaville ryhmille jatkopohdintoja varten.
  3. Miten tarinan henkilö olisi voinut toimia toisin? Kirjoittakaa ehdotukset muistiin ja jättäkää seuraaville jatkopohdintoja varten.

Kun kaikki ryhmät on kierretty, oppilaat palaavat omaan pöytäänsä. Lopuksi ryhmät esittelevät havaintonsa ja johtopäätöksensä, joita opettaja lopuksi kommentoi. Keskustelussa huomioidaan, että kognitiiviset vinoumat eivät välttämättä ole toisistaan irrallisia, vaan voivat ilmetä samanaikaisesti joissakin tilanteissa. Kognitiivisen vinouman vaikutus on myös vain yksi osa suurempaa kontekstia, joka tilanteeseen vaikuttaa.

Kotitehtävä

Oppilasryhmille jaetaan uusi kortti, jossa on kognitiivisen vinouman kuvaus. Oppilaat kirjaavat kortin sisällön muistiin tai ottavat siitä kuvan. Kotitehtäväksi jää kirjoittaa itse kertomus arjen tilanteesta, jossa kognitiivinen vinouma ilmenee. Kertomukset palautetaan opettajalle. Vaihtoehtoisesti, seuraavalla oppitunnilla palataan samoihin ryhmiin, joissa oppilaat esittelevät kertomuksensa muille ryhmän jäsenille ja keskustelevat niistä tehtävän 2. kysymyksiä apuna käyttäen.

Pohdintaa oppimistehtävästä

Lopuksi, tärkeää kognitiivisissa vinoumissa on huomioida myös se, että ihmisillä on sisäänrakennettu reiluuden odotus. Huomioitavaa on sekin, että kun ollaan taloudellisessa jatkuvassa ahdingossa, kognitiiviset taidot heikkenevät tutkitusti (niukkuusvaikutus), mistä voi lukea lisää esimerkiksi tästä Helsingin Sanomien artikkelista. Artikkeli auttaa hahmottamaan sen, että ei voi syyttää ihmisen tyhmyyttä, kun köyhyydessä ottaa pikavipin.
Käyttäytymisen taloustieteessä tunnistetut ilmiöt tuovat esiin armollisuuden näkökulman eri tilanteissa, huomioiden kuitenkin sen, että käyttäytymismallejamme ei voi syyttää kaikessa.

Nostan oppimistehtävän kertomuksista pohdinnan ihmisen taipumuksesta ”pistää pää pensaaseen” (viittaus kertomukseen Tappioiden välttely). Jos esimerkiksi pikaluottomainos suunnataan juuri niille, jotka luottoa kipeästi tarvitsevat, käytetään mainoksessa taipumusta nykyhetken painottumiseen ja prosessi on niin nopea, että harkintaa ei ehdi edes tehdä. Kuinka siis vastuullinen kuluttaja kykenee näissä tilanteissa toimimaan?

Oppimistehtävän teemasta kiinnostuneille, mainiota lisäaineistoa löytyy myös täältä ja täältä sekä aiemmin blogissa julkaistuissa kuluttajapolitiikan johtajan Anja Peltosen artikkeleista.


Kirjoittaja:

Emilia Hyvönen työskentelee harjoittelijana Kilpailu- ja kuluttajavirastossa kuluttajakasvatuksen tehtävissä kesällä 2019.

 

Kuluttajakasvatuksen verkkopalvelu opettajille uudistui

Koulut alkavat ja opettajat aloittavat koulutyön etsimällä opetusmateriaaleja ja suunnittelemalla tulevaa lukuvuotta tarkemmin.

KKV:n kuluttajakasvatuksen tiimi on tehnyt kesän ajan rutkasti töitä opettajan arjen avuksi. Kesäkuussa pidimme koulutuspäivän, jossa esittelimme muun muassa kuluttajakasvatuksen opetusta helpottamaan suunniteltua ostopolkumallia. Saimme opettajilta valtavasti hyviä ideoita ja näkemystä kuluttajakasvatuksen verkkopalvelun kehittämiseksi.

Uudistetuilta verkkosivuilta ideoita lukuvuoden suunnittelutyöhön

Opettajalle suunnatun opetuksen tukimateriaalin löytäminen on nyt entistä helpompaa. Uusi kuluttajaosaamisen opetusmalli tähtää kohti jäsenneltyä ja eheytettyä opetuskokonaisuutta ja sen lähtökohtana ovat kuluttajana toimimisen kokonaisvaltainen hallinta ja arjen oppimisympäristöt.

Opetusideat on muokattu vastaamaan paremmin opetussuunnitelman perusteita. Vanhentuneet harjoitukset on poistettu ja mikä parasta, olemme saaneet sivuille uutta tukiaineistoa.

Opettajille suunnatut kuluttajatietoa sisältävät taustamateriaalit löytyvät oman otsikon alta. Oppimistehtävät pysyvät edelleen aihioina, joita opettajan on tarkoitus soveltaa oman oppiaineensa, oppilaidensa ikäkauden, heidän erityispiirteiden tai ajankohtaisten ilmiöiden mukaan. Käy tutustumassa kuluttajakasvatuksen sivuilla ja hyödynnä materiaalia opetuksen suunnittelussa. Ruotsiksi sivusto aukeaa lähipäivinä.

Kuka kasv@ttaa ketä -blogi monipuolistuu syksyn aikana  

Elo-syyskuun aikana julkaisemme harjoittelijamme Emilia Hyvösen blogipostaukset, joissa hän esittelee uudet aineistot perusopetukseen sekä antaa vinkkejä niiden käyttöön.

Kesän aikana syntyi uusia oppimistehtäviä opetukseen, joita esittelemme seuraavissa blogipostauksissa.

Tähän asti blogi on käsitellyt lähinnä perusopetuksen ja kasvatuksen aihepiirejä. Täysin uutena teemana nostamme keskusteluun ammatillisen osaamisen. Aloitamme harjoittelijamme Susanna-Maria Aarnivuon postaussarjalla käytännön kokemuksista kuluttajansuojan opetuksen pedagogiikasta erityisesti ammattitaitoa opiskeltaessa.

Jatkossa Kuka kasv@ttaa ketä -blogissa keskustelun keskiössä on osaaminen, jota tarvitsevat ostoksia tekevät kuluttajat, kuluttajakauppaa tekevien yritysten eri tehtävissä toimivat työntekijät sekä yrittäjät.

Omissa ja vieraskynäkirjoituksissa otetaan yleissivistävän koulutuksen ohessa huomioon myös ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen opettajien tarpeet saada opetusideoita sekä keskustella kuluttaja-asioista.

Mukavaa lukuvuoden alkua kaikille opettajille ja kasvattajille. Pohditaan yhdessä kuluttamiseen liittyvän osaamisen ja kasvatuksen kysymyksiä täällä blogissa ja somekanavilla.


Blogin tekijät:

Taina Mäntylä, joka toimii KKV:ssa johtavana asiantuntijana. Taustaltaan Taina on kuluttaja, kotitalousopettaja ja lastentarhaopettaja, joka on opettanut ja kasvattanut työhistoriansa aikana melkein kaiken ikäisiä.

 


 

Tiia Wassholm, joka toimii KKV:ssa asiantuntijana. Taustaltaan Tiia on kasvatustieteen maisteri, kotitalousopettaja ja restonomi (AMK). Kokemusta häneltä löytyy sekä kuluttajan että kuluttajakaupan työntekijän roolista.

Kuluttajakasvatuksen verkkosivut uudistuvat kesän aikana

Taitava kuluttajuus lähtee liikkeelle voimaantumisesta. Opetuksessa tähdätään siihen, että nuoret hallitsevat kulutustaan, saavat käsityksen omasta tavastaan toimia, tuntevat ostamisen eri vaiheet ja voivat kokonaiskäsityksen avulla hallita omaa kulutustaan.

On tärkeää, että nuori uskoo voivansa vaikuttaa asioiden kulkuun. Käsitykset omasta tehokkuudesta ja osaamisen kokemus ovat merkityksellisiä voimaantumisen kannalta. Ymmärrys siitä, kuinka toimia kuluttajana, alkaa muotoutua.

Kesän aikana KKV:n opettajille tarjoama aineisto jäsennetään uudella tavalla. Teemojen ja sisältöaluiden sijaan aineisto jaetaan kuluttajan arjen toiminnan mukaisesti.

Tavoitteina ovat hyvä kuluttajaosaaminen ja opetuksen eheytyminen

Sen sijaan, että opetetaan sirpalemaisesti taloudenlukutaitoa, mainonnanlukutaitoa tai kuluttajan oikeuksia ja vastuita, uusi kuluttajaosaamisen opetusmalli tähtää kohti jäsenneltyä ja eheytettyä opetuskokonaisuutta. Sen lähtökohtana on kuluttajana toimimisen kokonaisvaltainen hallinta.

Kuluttaminen eli tuotteen tai palvelun hankinta rakentuu aina erilaisten vaiheiden sarjasta tai joukosta osatoimintoja, jotka yhdessä muodostavat kuluttajan ostopolun. Kuluttamisen aikana tehdyt ratkaisut vaikuttavat ja kietoutuvat toinen toisiinsa.

Kulutustottumuksista riippumatta etenemme hankintaprosesseissa – oli hankkimamme kohde tavaraa tai palvelua. Näiden prosessien onnistumiseksi tarvitsemme taitoja, jotka liittyvät mediaan, mainontaan ja tiedonhankintaan. Tarvitsemme myös tietoa kuluttajien oikeuksista ja vastuista sekä talouskasvatusta, ympäristötietoisuutta ja resurssiviisautta. On kyse arjen hallinnasta, jossa kuluttajataitoja käytetään osaavasti, oppimisympäristönä ovat koti lähiympäristöineen ja sen toiminnot. Kulutusprosessi ja ostaminen jäsentyy helposti ostopolun kautta.

Verkkosivuille jäsennettyjen tehtäväkokonaisuuksien kautta tutustutaan ostotapahtumaan, sen etenemiseen, kriittisiin askelmerkkeihin ja valinnan paikkoihin.

Verkkosivujen tutut tehtävät ja videot jäsennetään uudella tavalla, ostopolun mukaisesti. Vanhentuneita tehtäviä poistetaan ja uudistetaan. Opettajien kuluttajatietoa sisältävät taustamateriaalit sijoitetaan oman otsikon alle. Lisäksi kuluttajakasvatuksen tavoitteita ja pedagogiikkaa käsittelevät aineistot saavat oman erillisen paikkansa.

Oppimistehtävät pysyvät edelleen aihioina, joita opettajan on tarkoitus soveltaa oman oppiaineensa, oppilaidensa ikäkauden, heidän erityispiirteiden tai ajankohtaisten ilmiöiden mukaan.

Ostopolkua voi käyttää havainnollistamaan:

Mitä kuluttaminen on (MITÄ)

Havainnoidaan ja nimetään ajankohtaisia kuluttajailmiöitä

Tekeminen ja harjoittelu (MITEN)

Harjoitellaan toimimaan ilmiöistä nousevien asioiden parissa

Ymmärtäminen ja käsitteellistäminen (MIKSI)

Ymmärretään ilmiöitä ja reflektoidaan omaa toimintaa sekä ratkaistaan mahdollisia ongelmia

Tutustu KKV:n opettajan materiaaleihin

Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivut pitävät sisällään kasvatusalan ammattilaisille hyödyllisen opettajan materiaalit -osion, jonne on koottu tausta-aineistoja, infopaketteja sekä varsinaisia oppimistehtäviä kuluttajakasvatuksen toteuttamisen tueksi.

Kuluttajataitojen opetus on jaettu sivustolla kuuteen aihealueeseen:

  • kestävä kulutus
  • media- ja teknologialukutaito
  • kotitalouden hallinta ja osallisuus
  • kuluttajan oikeudet ja vastuut
  • yksityistalous
  • markkinointi ja kaupallinen media.

Löydät kultakin kuluttajakasvatuksen aihealueelta opetuksen tavoitteet ikäkausittain ja vuosiluokittain. Aihealueiden ryhmittelyssä on huomioitu perusopetuksen opetussuunnitelman mukaiset laaja-alaisen osaamisen tavoitteet.  Lue lisää

Uusi oppimistehtävä vie matkalle

Tänään kotitalousopettajien kesäkoulutuspäivillä on julkaistu uusi Lähde matkalle Eurooppaan -oppimistehtävä. Löydät tehtävän Opettajalle-osiosta oppimistehtävien kautta.

Lähde matkalle Eurooppaan -oppimistehtävä on monipuolinen kokonaisuus kuluttajan oikeuksista ja vastuista matkalla. Siinä edetään ostopolun mukaisesti: ennen matkaa, matkan aikana ja matkan jälkeen. Tehtävässä oppilaat pääsevät käyttämään draamallista otetta mielikuvaharjoituksen muodossa.

Lue lisää