Kestäväksi kuluttajaksi pienestä pitäen

Varhaiskasvatus-2016-banneri


Lastentarhanopettajan on hyvä tietoisesti miettiä omaa kuluttajakäyttäytymistä ja pitää tietonsa ajan tasalla. Lasten kanssa on hyvä tarkastella kuluttajuuteen liittyviä asioita konkreettisten keinojen kautta. Lapsena omaksutut tavat säilyvät todennäköisimmin läpi elämän.

Ravinto on yksi hyvä esimerkki alle esikouluikäisten kuluttajakasvatuksen tutustuttamiseen. Ruoka on lapsille tuttu osa jokapäiväistä elämää ja siihen on opittava kiinnittämään huomiota. Ravinto on ihmisen perustarve ja kuluttaminen on lähes välttämättömyys. Omilla kulutusvalinnoilla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja ihmisten sekä eläinten hyvinvointiin.

Ravinnon kautta voidaan luoda päiväkotiryhmissä erilaisia lähestymistapoja kuluttajakasvatukseen. Ryhmässä voidaan esimerkiksi totuttautua siihen, että lapset annostelevat itse syömänsä ruoat ja näin pyritään vähentämään ruokahävikkiä. Seinällä voi olla taulukko, jossa seurataan viikoittain ruokajätteen määrää, esimerkiksi erilaisilla symboleilla.

Ryhmän kanssa voidaan käydä yhdessä kaupassa tutustumassa esimerkiksi ympäristömerkkeihin ja satokausituotteisiin. Päiväkodissa kauppaleikin avulla lapsia voidaan opastaa kestäviin kulutusvalintoihin. Kauppaleikissä harjoitellaan oman tarpeen hahmottamista ja kestävien valintojen tekemistä.

Maapallomme hyvinvoinnin takia ammattikasvattajille sekä vanhemmille olisi hyvä järjestää koulutuksia ja tietoiskuja ajankohtaisista kuluttajakasvatukseen liittyvistä asioista.


Helsingin Yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Lastentarhanopettajan koulutus, Varhaiskasvatuksen pedagogiikka KL 2016

Kirjoittajat ovat Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoita.

Opettajakoulutuksen kuluttajapäivä: Yli sadan euron edestä ruokaa roskiin vuodessa

Työpiste 5.

Ruokahävikki on ajankohtainen ja tärkeä aihe. Suomessa heitetään henkilöä kohden 20-26 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin vuodessa. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta (MTT:n Ruokahävikkitutkimus 2013).ruokahävikkivaaka

Ruokahävikillä on niin taloudellisia kuin ympäristölle haitallisia vaikutuksia.

Kuluttajapäivillä työpisteellä keskusteltiin ruokahävikistä sekä lähestyttiin aihetta eri opetusmenetelmien kautta. Esimerkkejä ruokahävikin ajankohtaisuudesta tuotiin opiskelijan arjesta.

Oikeanpuoleisessa kuvassa on opiskelijaravintolan astioidenpalautuspisteessä oleva biojäteastiaan asennettu vaaka.  Se osoittaa jokaiselle ruokailijalle tämän pois heittämän biojätemäärän.

aineistoa pöydällä

 

Ruokatieto  oli yhteistyökumppanina varteenotettava, sen verkkosivuilla on laajasti tietoa ruokahävikistä ja sen vähentämisestä. Vastuullisen kuluttajuuden merkitys on kasvanut yhteiskunnassa. Ruokatieto on ottanut huomioon myös kestävän kehityksen ulottuvuudet ruokakasvatuksessa.

Työpisteen tavoitteena oli laajentaa kävijän ymmärrystä ruokahävikin taloudellisista ja ekologisista vaikutuksista. Apuna käytettiin ryhmän luovuutta ja innovatiivisia tehtäviä. Halusimme herättää ajatuksia siitä, että ruokahävikki on myös rahan tuhlaamista.

Ruokahävikki aiheisessa Kahoot -tietovisassa tuli ilmi ruokahävikin taloudelliset ja ympäristölle haitalliset vaikutukset. Tietovisassa heräteltiin kiinnostusta ruokahävikistä taloudellisessa ja ekologisessa mielessä.

Ruokahävikki -dominopelissä osallistujat pääsivät työskentelemään taululla. Dominopalan kumpaankin päähän oli kirjattu ruoka-aine. Uusi dominopala voitiin asettaa edellisten jatkoksi, kun saatiin syntymään jokin ruokalaji tai ruoka, jossa näitä kahta elintarviketta käytetään.

smart2Kuluttajapäivän työpiste sujui oikein mallikkaasti ja pysyimme hyvin aikataulussa. Saimme kiitosta, että olimme perehtyneet aiheeseen huolellisesti. Kahoot- tietovisa ja Ruokahävikki -dominopeli osoittautuivat kiinnostaviksi pedagogisiksi toteutuksiksi.

Silja Hakala, Liisa Lavonen, Anna Paatero