Paluu yrittäjyyskasvatuspäivien tunnelmiin

Osallistuimme 2.-3. lokakuuta Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa Helsingissä järjestetyille yrittäjyyskasvatuspäiville, joiden teemana oli Yrittäjyyskasvatuksen kaari – lapsuudesta tulevaisuuden työhön ja yrittäjäksi. Tapahtumassa pääsimme kuulemaan useita luentoja yrittäjyyskasvatuksesta eri näkökulmista. Tapahtuman pääpuhujina toimivat professorit Sirje Ustav Virosta, Daniele Morselli Italiasta sekä Ulla Hytti Suomesta. Luentojen lisäksi kaksipäiväisessä tapahtumassa järjestettiin työpajatyöskentelyä.

Miten kuluttajaosaaminen liittyy yrittäjyyskasvatukseen?

Kilpailu- ja kuluttajavirasto oli mukana tapahtumassa ensi kertaa, sillä KKV:ssa on käynnissä yritysten ja tulevien ammattilaisten kuluttajansuojan osaamisen kehittämiseen tähtäävä hanke. KKV tuottaa yrityksille informaatiota ja tarjoaa kuluttajien lisäksi myös yrityksille neuvontapalveluja kuluttajaoikeuteen liittyvissä ongelmatilanteissa. Kuluttajaoikeudellinen osaaminen ja asiakasosaaminen ovat tärkeitä taitoja ennen kaikkea kuluttajamarkkinoilla toimiville yrittäjille.

Yrittäjyyskasvatuspäivillä tuotiin esiin mielenkiintoisia näkökulmia yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuudesta. Professori Ulla Hytti luennoi kriittisestä lähestymistavasta yrittäjyyskasvatuksen sekä -tutkimuksen tarkasteluun. Hyviä asioita on jo tapahtunut, sillä Hytin mukaan on huomattu, että yrittäjyyskasvatusta tarvitsevat kauppatieteilijöiden lisäksi myös muilla aloilla opiskelevat.

Yrittäjyyskasvatusta tulisi tarkastella nyt monessa suhteessa uusin silmin. Lue lisää

Miten tuleva yrittäjä oppii ja kehittää kuluttajaosaamistaan?

Viime vuonna KKV:n tekemässä selvityksessä havaittiin puutteita niin kuluttajien kuin yrittäjienkin tietämyksessä kuluttajansuojasta. Tammikuussa pidetyiltä Educa-messuilta mukaani tarttui mielenkiintoinen tiivistelmä yrittäjyyden oppimisesta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa. KARVI on selvittänyt yrittäjyyden oppimista. Siinä todetaan, että yrittämään oppii yrittämällä.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelleet katsoivat oppineensa yrittäjyyttä heikosti. Parhaana oppimisympäristönä he pitivät työelämää. Myös korkeakouluissa opiskelleet kaipasivat käytännön oppimistilanteita. Parhaiksi tavoiksi oppia yrittäjyyttä opiskelijat kuvailivat opintoja, jotka sisältävät käytännönläheisiä ja autenttisia yrittäjyyskokemuksia. Opiskelijat pitivät yritysvierailuista ja yrittäjien vierailuista eri opintojaksoilla.

Tulokset eivät yllätä: kun teoria sidotaan käytäntöön ja aitoihin tilanteisiin on oppiminen mielekästä. Huoli kuitenkin herää siinä vaiheessa, kun arvioidaan KKV:n selvityksen tuloksia suhteessa ajatukseen, että työelämä opettaa parhaiten tavan toimia asiakassuhteessa.

Kuluttajansuojan oppiminen kantapään kautta voi tulla kalliiksi niin yrittäjälle kuin asiakkaille.

Kuluttajalähtöinen yrittäjyyden toteuttaminen voi jäädä oppimatta, jos asia jää siihen, että annetaan luennolla tai verkosta luettuna teoriapläjäys säännöistä, ja sitten sitä lähdetään käytännön tasolla ideoimaan ja toteuttamaan ympäristössä, jossa soveltamiskäytäntöjä ei tunneta.

Opintovaihe on myös tärkeä vaihe, jossa tietojen lisäksi opitaan asenteita. Jos toimintaa ohjaavat säännöt ovat kouluttajien ja työpaikkaohjaajien kokemuksen mukaan yrittäjyyttä hankaloittavia ylimääräisiä hoidettavia taakkoja, ei saavuteta hyviä oppimistuloksiakaan.

Kuluttajansuojan kohdalla olisi hyvä oivaltaa, että säännöt toimivat myös yrittäjän tukena asiakassuhteissa.

Kuluttajansuojan pitää solahtaa jo opetussuunnitelmiin siten, että se on luonnollinen osa myyntipolkua. Niin, että asiakassuhde aina markkinoinnista, myynnistä, laskutuksesta ja maksamisesta mahdolliseen reklamointiin ja sopimuksen jatkumiseen on ajateltu kuluttajan näkökulmasta. Sääntöjen tunteminen auttaa yrittäjää rakentamaan omaa toimintaansa niin, että kuluttaja luottavat yritykseen ja hahmottavat sen tuottaman palvelun kokonaisuuden.

Kun selvityksen mukaan työelämässä ei tunneta kuluttajansuojaa, niin miten hyvin ammatillisen koulutuksen opettajat ja kouluttajat itse tuntevat kuluttajansuojan, miten siitä haetaan tietoa opetuksen perustaksi. Ohjaavatko opintosuunnitelmat kuluttajaosaamiseen yhtenä laatukriteereistään. Millaista tukea ammatilliset opettajat ja työpaikkakouluttajat tarvitsevat oman työnsä kehittämiseen. Ja kuinka he ylläpitävät ammattitaitoaan juuri nyt digitalisaation aikana, kuluttajansuojakin muuttuu nopeasti.